Volvo FH LNG: Taloudellisesti pienillä päästöillä

2020-12-08

Teksti ja kuvat: Jussi Mikkola

Lahtelaisen R.A. Rajala Oy:n toimitusjohtaja Risto Rajala on koko yrittäjäuransa ajan aktiivisesti hakenut uudenlaisia toimintatapoja ja edistyksellistä tekniikkaa yrityksensä toiminnan kehittämiseksi. Kun hän joitakin vuosia sitten Volvo Finland Ab:n toimitusjohtaja Magnus Björklundin tavatessaan kysyi tältä, olisiko mitään kokeilemisen arvoista uutta tulossa, vastaus oli, että saattaisi ollakin. Silloin ei julkisuudessa tiedetty vielä mitään Volvo FH LNG -kuorma-autosta.

Kuljetusliike R.A. Rajala Oy:n Volvo FH LNG — Risto Rajalan mukaan LNG-auto sopii erinomaisesti kappaletavarakuljetuksiin ja moniin muihinkin kuljetustehtäviin. Hän toivoo, että kaasukäyttöiset kuorma-autot yleistyisivät Suomessa, mikä mahdollistaisi kaasun jakeluverkoston nopeamman kehittämisen ja auttaisi merkittävästi päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa.

Risto Rajala on toiminut kuljetusyrittäjänä jo yli 25 vuoden ajan. Alusta saakka toiminnan kulmakiviä ovat olleet korkea palvelutaso ja hyvä kannattavuus sekä vastuullinen toimintapa.

”Kaikkien edellä mainittujen asioiden toteutuminen edellyttää rohkeutta ja innostusta ottaa käyttöön uutta tekniikkaa ja uusia toimintatapoja”, Rajala sanoo.

R.A. Rajala Oy:n Volvo FH 460 LNG on yksi ensimmäisistä Suomessa käyttöön otetuista, nesteytettyä kaasua käyttävistä Volvo-kuorma-autoista. Se on otettu käyttöön vuoden 2018 lopulla eli noin kaksi vuotta sitten. Kahden vuoden aikana kilometrejä on kertynyt noin 300 000.

”Auto on toiminut moitteettomasti. Kuljettajan kannalta ajettavuudessa ei ole eroa perinteiseen dieselautoon”, sanoo R.A. Rajalan kuljetuspäällikkö Timo Munukka, joka oli tullut tankkaamaan autoa Lahden Kujalassa olevalle Gasumin LNG-asemalle.

”Tankkaaminen edellyttää hieman enemmän huolellisuutta kuin dieselin tankkaaminen. Maadoitus ja tankkausliittimen puhdistus ovat tärkeitä muistaa. Kun asiat tekee oikeassa järjestyksessä ja rauhallisesti, ongelmia ei ole”, Munukka sanoo.

Rajalan LNG-autoa ajaa oma kuljettajaryhmä. Ensimmäiset perehdytykset tankkaamiseen saatiin auton luovutuksen yhteydessä Volvo Truck Center Vantaalla, ja tarpeen vaatiessa koulutusta on annettu oman henkilökunnan toimesta. Lisäksi yhtiössä on tuotettu opastusvideo aiheesta. Viime kädessä neuvoja voi pyytää kuljetuspäälliköltä tai toimitusjohtajalta.

”Yleensä auttaa, kun tankkaus aloitetaan kaikessa rauhassa alusta. Tankkausliittimen huolellinen puhdistaminen paineilmalla ja maadoituksen kunnollinen kytkeminen ovat olennaisia asioita”, Risto Rajala muistuttaa.

Joskus on hätäpysäytysnappi ollut painettuna, kun Rajalan kuljettaja on tullut tankkaamaan. Silloin on kutsuttava huolto paikalle kuittaamaan pysäytys.

”Tankatessa kuuluu toisinaan yllättäviä suhinoita, joita kokematon tankkaaja saattaa aluksi säikähtää, ja painaa sen takia hätäpysäytystä. Silloin täytyisi muistaa ilmoittaa tapahtuneesta huoltopäivystykseen, jotta asia saadaan korjattua viipymättä.”

Kuljetusliike R.A. Rajala Oy on liikennöinyt kahden vuoden ajan Volvo FH 460 LNG -autolla. Kokemukset ovat myönteisiä, ja polttoainetalous on ollut odotettuakin parempi.

Kun lasketaan polttoainekustannus sadalle kilometrille, ei yhdelläkään vastaavalla dieselautolla pääse pienemmin kustannuksin. Kaiken lisäksi hiilidioksidipäästöt ovat alhaisemmat.

Taloudellinen ja ympäristöystävällinen

Volvon LNG-moottori toimii kuten dieselmoottori eli se on puristussytytteinen. Koska metaani, jota maa- ja biokaasu ovat, ei syty puristamalla, tarvitaan palotapahtuman aikaansaamiseksi pieni annos dieseliä. Kaasu ja dieselpolttoaine annostellaan palotilaan samalla suutinyksiköllä. Dieselin käytön takia Volvon LNG-autoissa käytetään myös urealiuosta typen oksidien neutraloimiseksi pakokaasuista. Siksi autoihin on tankattava kaasun lisäksi myös dieseliä ja AdBlue-urealiuosta.

”Sitä, että AdBluen ja dieselin tankkaaminen täytyy hoitaa erikseen, eivät kuljettajamme ole kokeneet vaivalloiseksi”, sanoo Timo Munukka.

Risto Rajala kertoo, että hän päätti hankkia LNG-Volvon tietylle reitille, jota oli ajettu jo toistakymmentä vuotta. Saatavilla olleiden tietojen perusteella hän totesi investoinnin kannattavaksi.

”Kun auto oli otettu liikenteeseen, noin puolen vuoden jälkeen reittimme muuttuivat ja autolle kaavaillut kilometrit vähenivät neljänneksellä. Polttoainekustannus on ollut kuitenkin niin pieni, että suunniteltua pienemmästä suoritteesta huolimatta investointi on ollut kannattava”, Rajala kertoo.

Hänen mukaansa auton korkeampi hankintahinta tulee kuitattua noin viidessä vuodessa pienemmän polttoainekustannuksen ansiosta.

”Kun lasketaan polttoainekustannus sadalle kilometrille, ei yhdelläkään vastaavalla dieselautolla pääse pienemmin kustannuksin. Kaiken lisäksi hiilidioksidipäästöt ovat alhaisemmat.”

Rajalan Volvo FH 460 LNG:n kaasun kulutus ensimmäisen 250 000 kilometrin matkalla on ollut noin 27,2 kg / 100 km. Urealiuoksen kulutus on n. 2,1 litraa ja dieselin n. 1,3 litraa sadalla kilometrillä.

Nesteytetyn kaasun tankkaaminen edellyttää hieman enemmän huolellisuutta kuin dieselin tankkaaminen. Tankkausliittimen puhdistus on tärkeää ja se onnistuu helposti paineilmalla.

Hyviä kokemuksia

Risto Rajalan kokemukset kaasukäyttöisestä Volvosta ovat hyviä. Alkuvaiheessa se, että kotipaikkakunnalla ei ollut tankkausasemaa, asetti omat haasteensa reittisuunnitteluun. Tankkausasemaverkosto laajenee koko ajan, joten edellytykset LNG-autojen käytölle paranevat koko ajan.

”Pohjoisessa pääsee hyvin käymään Rovaniemellä, kun mennessä tankkaa Oulussa. Muutenkin meillä on tapana tankata aina, kun reitin varrella on LNG-asema. Silloin pärjätään paremmin, vaikka auton ohjelma muuttuisikin.”

Vaikka kaikkiin ajotehtäviin ei sopivaa kaasuautomallia vielä olekaan, Rajala toivoo, että yhä useampi liikennöitsijä rohkenisi investoimaan kaasukäyttöiseen autoon. Lisääntyneen autokannan myötä myös tankkausasemia saataisiin lisättyä. Vast’ikään haettavaksi tullutta hankintatukea Rajala pitää hyvänä asiana, mutta käyttöön perustuva – esimerkiksi verotuksellinen – kaasuautojen tuki voisi hänen mukaansa antaa talouden ja ympäristön kannalta vieläkin onnistuneemman tulokseen.

”Samat ajot meillä ajetaan LNG-autolla kuin dieselautollakin. Kuljettajan kannalta kaasuauton käyttämisessä on joitakin huomioitavia seikkoja, jotka poikkeavat dieselauton käytöstä. Kun ne käydään kuljettajien kanssa läpi ja ohjeita noudatetaan, ongelmia ei tule”, Risto Rajala päättää.