HVO voi auttaa kuorma-autojen omistajia vähentämään hiilidioksidipäästöjä huomattavasti aiheuttaen mahdollisimman vähän häiriöitä toiminnalle tai tarvetta lisäinvestointeihin. Voisiko tämä olla nopein tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä?
Viimeisten 15 vuoden aikana vetykäsitellyn kasviöljyn (HVO) maailmanlaajuinen tuotanto on kasvanut nopeasti, ja siitä on tullut yhä varteenotettavampi vaihtoehtoinen polttoaine monille yrityksille. Jatkuuko tämä kasvu ja tekeekö HVO:sta kuorma-autoliikenteen tulevaisuuden? Vai onko sen kasvupotentiaali rajallinen?
HVO (eli uusiutuva diesel) on biopolttoaine, jota tuotetaan muun muassa kasviöljyistä (rypsi, rapsi, auringonkukka jne.), eläinrasvoista, käytetyistä ruokaöljyistä ja maatalousjätteestä.
Kemiallisesti HVO on lähes identtinen perinteisen dieselin kanssa, joten se on täysin yhteensopiva olemassa olevien dieselajoneuvojen ja -infrastruktuurin kanssa. Sitä voidaan käyttää myös dieselmoottoreissa jopa 100 %:n seoksissa ilman, että moottoriin tarvitsee tehdä muutoksia. Tämä tarkoittaa, että kuorma-autojen omistajat voivat korvata dieselin suoraan HVO:lla ja saavuttaa välittömästi merkittäviä CO2-päästövähennyksiä mahdollisimman vähäisin häiriöin toiminnalleen ja ilman, että heidän tarvitsee investoida uusiin ajoneuvoihin tai tankkausinfrastruktuuriin. Kuorma-auton omistajat voivat myös käyttää HVO:ta ja dieseliä keskenään ilman ongelmia.
Vaikka molemmat polttoaineet valmistetaan orgaanisista materiaaleista, HVO:ta voidaan tuottaa laajemmasta valikoimasta raaka-aineita, eikä se ole yhtä herkkä raaka-aineen laadulle. Tämä tekee HVO:n tuotannosta vähemmän riippuvaista ruokakasveista, koska siinä voidaan hyödyntää myös jätettä. Biodieseliin verrattuna tämä vähentää mahdollisia negatiivisia vaikutuksia ympäristöön ja ruoantuotantoon.
Toinen tärkeä ero on HVO:n yhteensopivuus dieselmoottoreiden kanssa. Vaikka HVO on täysin yhteensopivaa ja diesel voidaan korvata sillä suoraan, biodieseliä voidaan käyttää vain rajoitetuissa seoksissa, joiden pitoisuus on tyypillisesti noin 5–20 %.
HVO:n käytöstä ei aiheudu lainkaan pakokaasupäästöjä (Tank To Wheel). Hiilidioksidipäästöjen vähennys polttoaineen koko elinkaaren aikana (Well To Wheel) määräytyy käytetyn raaka-aineen mukaan. Jos HVO tuotetaan esimerkiksi rypsiöljystä, se vähentää päästöjä 25 % dieseliin verrattuna. Jos se tuotetaan jäteöljyistä ja -rasvoista, se voi vähentää CO2-päästöjä jopa 90 %.
Raaka-aineella on myös suuri vaikutus HVO:n laajempiin ympäristö- ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Jos se valmistetaan ruokakasveista, se voi asettaa HVO:n tuotannon suoraan kilpailuun elintarviketuotannon kanssa ja vaikuttaa kielteisesti maankäyttöön ja elintarvikkeiden hintoihin. Pahimmassa tapauksessa kyseessä on neitsytpalmuöljystä valmistettu HVO, joka voi edistää metsäkatoa ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ja jonka hiilijalanjälki voi olla jopa kolme kertaa suurempi kuin fossiilisen dieselin.
Tästä syystä on tärkeää ilmaista selkeästi, miten tietty HVO-polttoaine on tuotettu ja mitä raaka-aineita siinä on käytetty. On jo esitetty väitteitä, että HVO:n tuotannossa käytetään kätketysti muita kuin jätemateriaaleja ja jalostamatonta palmuöljyä. Lisäksi palmuöljyä sisältävä HVO kielletään lähitulevaisuudessa EU:ssa lähes varmasti sen suunnitellun metsäkatoasetuksen nojalla.
HVO voi tarjota kuorma-autojen omistajille yksinkertaisen ja helpon tavan irtautua hiilestä.
HVO on suhteellisen uusi polttoaine, ja sen kaupallinen valmistus alkoi vasta vuonna 2007. Tuotanto on kuitenkin sittemmin kasvanut nopeasti. Vuosien 2014 ja 2023 välillä maailmanlaajuinen tuotanto lähes kolminkertaistui. Vuonna 2023 Yhdysvallat tuotti 11 miljardia litraa HVO:ta vuodessa, EU:ssa 4 miljardia litraa ja Kiinassa 1,4 miljardia litraa.
HVO100 – 100-prosenttinen HVO-polttoaine, joka on valmistettu kestävistä raaka-aineista – on nyt laajalti saatavilla Skandinaviassa ja Benelux-maissa. Lisäksi sen saatavuus laajenee Saksassa. Italialainen energiayhtiö ENI kuuluu niiden öljyntuottajien kasvavaan joukkoon, jotka ovat muokanneet jalostamojaan HVO-tuotantoa varten. Se jakelee tällä hetkellä omaa HVO-merkkiään Italiassa tuotenimellä HVOlution.
Yhdysvalloissa Diamond Green Diesel kasvaa ja laajenee edelleen ja on nyt maailman toiseksi suurin tuottaja (suurin on Neste Suomessa). Samaan aikaan öljyntuottajat, kuten Marathon, Phillips 66 ja HollyFrontier , ovat myös muuttaneet osan öljynjalostamoistaan HVO-tuotantoon. Kokonaisuudessaan arvioidaan, että HVO:n tuotanto Yhdysvalloissa voisi ylittää 22 miljardia litraa vuoden 2025 loppuun mennessä.
HVO:n tuotanto on kallista ja tyypillisesti noin 10–15 % dieselin tuotantoa kalliimpaa. Markkinoilla, joilla se menestyy, tämä johtuu siitä, että erilaiset valtion kannustimet ja tuet auttavat kuromaan umpeen kustannuseroa ja tekevät siitä taloudellisesti kannattavamman.
Tuotannon lisääminen auttaa alentamaan kustannuksia, mutta tätä voi rajoittaa kestävän raaka-aineen maailmanlaajuinen pula. Kuten aiemmin mainittiin, jäteöljyt ja -rasvat ovat ympäristön kannalta optimaalisia materiaaleja, mutta niille on nyt erittäin suuri kysyntä. Itse asiassa IEA arvioi, että nykyisten ennusteiden ja tuotantotrendien mukaan biopolttoaineteollisuus kokee raaka-aineiden toimituskriisin vuoteen 2027 mennessä .
HVO:n yhteensopivuus perinteisten polttomoottoreiden kanssa tarkoittaa, että se tarjoaa kuorma-autojen omistajille yksinkertaisimman ja helpoimman tavan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Toisin kuin sähkön tai kaasun osalta, siirtyminen HVO:hon ei vaadi lisäinvestointeja ajoneuvoihin tai tankkausinfrastruktuuriin – kyse on vain HVO:n tankkauksesta dieselin asemesta.
Todellisuudessa edullinen HVO ei kuitenkaan ole kaikkien kuorma-auton omistajien ulottuvilla. Ja kestävien raaka-aineiden hankintaan liittyvät ongelmat tarkoittavat, että maailmanlaajuista HVO-tuotantoa ei voida lisätä teollisuuden kysynnän tyydyttämiseksi. Tästä syystä se ei yksin ratkaise alan ilmastohaastetta – ja pitkällä aikavälillä tarvitsemme edelleen muita vaihtoehtoisia polttonesteitä.
HVO tarjoaa kuitenkin edelleen paljon potentiaalia. Ainakin joillekin kuorma-autojen omistajille se tarjoaa pitkäaikaisen ratkaisun, kun taas toisille se voi toimia siirtymävaiheen polttoaineena. Joka tapauksessa sillä on tärkeä rooli liikennealan hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.
Jos haluat tietää lisää eri tavoista vähentää hiilidioksidipäästöjä, seuraavat artikkelit saattavat kiinnostaa sinua:
● Mikä on paras vaihtoehtoinen polttoaine kuorma-autollesi?
● Erilaisia reittejä fossiilittomaan tulevaisuuteen
Tai voit oppia lisää muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittämisestä, mukaan lukien LBG, akkukäyttöiset sähkökuorma-autot ja vety
____________
Gerveni, M., T. Hubbs ja S. Irwin. "Biodiesel ja uusiutuva diesel: "Mitä eroa niillä on?" farmdoc daily (13):22, Maatalous- ja kuluttajataloustieteen laitos, Illinoisin yliopisto Urbana-Champaignissa, 8. helmikuuta 2023
"Mitkä ovat HVO:n pakokaasupäästöt?", Prema
Källmén, A., et. al., "Well-to-wheel LCI data for HVO fuels on the Swedish market". Raportti nro 2019:04, f3 Ruotsin uusiutuvien liikennepolttoaineiden tietokeskus, Ruotsi.
Williment, Chloe; "Pitääkö EU:n tutkia biopolttoaineiden kestävyyttä?", Sustainability Magazine, 17. lokakuuta 2024
"HVO-biodieselin tuotantomäärä maailmanlaajuisesti vuosina 2014–2023",, Statista Research Department, 6. tammikuuta 2025.
"Global bioenergy statistics report 2024 summary", World Bioenergy Association.
"ORLEN launches sales of HVO100", Orelen, 2. lokakuuta 2024
Gerveni, M., T. Hubbs ja S. Irwin. "Yleiskatsaus Yhdysvaltojen uusiutuvan dieselin tuotantolaitosten tuotantokapasiteettiin vuonna 2023 ja sen jälkeen." farmdoc daily (13):57, Maatalous- ja kuluttajataloustieteen laitos, Illinoisin yliopisto Urbana-Champaignissa, 29. maaliskuuta 2023.
"Kuinka paljon HVO-polttoaine maksaa verrattuna fossiiliseen dieseliin?", Prema
"Onko biopolttoaineteollisuus lähestymässä raaka-ainekriisiä?", Kansainvälinen energiajärjestö (IEA), joulukuu 2022.