Erityisesti raskaille kuorma-autoille suunniteltujen julkisten latausasemien määrän odotetaan kasvavan nopeasti lähivuosina. Yhdessä lisääntyneen lataustehon kanssa tämä helpottaa useiden yritysten siirtymistä sähköön maailmanlaajuisesti.
Julkisten latausasemien puute on tähän asti merkinnyt sitä, että sähkökuorma-autojen omistajat ovat suurelta osin rajoittuneet yölataukseen omissa tiloissaan. Yhdessä rajoitettuun toimintasäteeseen tämä on rajoittanut sähköisten tavarakuljetusten mahdollisuuksia.
Tämä alkaa kuitenkin muuttua. Nykyään Euroopan alueet, kuten Skandinavia, Keski-Eurooppa ja Benelux-maat, ovat hyvässä vauhdissa kohti toimivien verkkojen kehittämistä, jotka mahdollistavat sähkökuorma-auton käytön kaikilla pääteillä ja moottoriteillä. Ja tohtori Patrick Plötzin mukaan alan trendit viittaavat siihen, että tämä laajentuminen jatkuu.
"Julkinen latausinfrastruktuuri raskaalle liikenteelle kehittyy tällä hetkellä nopeasti", sanoo tohtori Patrick Plötz, energiatalouden yksikön koordinaattori Fraunhofer Institute for Systems and Innovation Research ISI Karlsruhessa, Saksassa.
"Monet alan toimijat rakentavat julkisia latausasemia ympäri Eurooppaa. Se ei ole vielä riittävä verkko, mutta näemme erittäin nopeaa kehitystä, ja pian näemme julkisia latausasemia avautuvan joka viikko."
Sähkökuorma-autojen julkinen latausinfrastruktuuri kehittyy nopeasti… pian näemme julkisia latausasemia avautuvan joka viikko.
Tohtori Patrick Plötz on tutkinut liikenteen sähköistämistä yli vuosikymmenen ajan ja on mukana lukuisissa tutkimusprojekteissa (mukaan lukien HoLa-projekti, jonka tavoitteena on perustaa neljä latausasemaa megawattikapasiteetti Berliinin ja Ruhrin alueen välisellä A2-moottoritiellä).
Hän on myös osallistunut tarvittavan julkisen latausinfrastruktuurin mallintamiseen sähkökuorma-autoille Saksassa ja Euroopassa. Hän uskoo, että uudet hallituksen määräykset yhdistettynä sekä julkisen että yksityisen sektorin lisääntyneisiin investointeihin nopeuttavat julkisten latausverkkojen laajentumista lähivuosina.
"Yhtäältä näemme paljon toimintaa hallituksen puolella, kuten EU:n vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva asetus. Ja toisaalta näemme paljon teollisuuden toimintaa, kuten öljy-yhtiöitä, jotka ymmärtävät, etteivät he pysty myymään dieseliä ikuisesti, joten he investoivat sen sijaan kuorma-autojen lataukseen.
"Ja sitten on Euroopan kolmen suuren kuorma-autojen OEM-valmistajan yhteisyritys, joka suunnittelee rakentavansa 1700 latauspistettä vuoteen 2027 mennessä. Nämä kaikki toimet yhdessä antavat voimakkaan viestin laajennettujen julkisten latausverkkojen suuntaan."
Laajin viime aikoina voimaan tuleva sääntely on EU:n vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriasetus (AFIR), joka kattaa useita polttoaineita ja liikennetyyppejä.
Raskaita sähkökuorma-autoja varten siinä vaaditaan, että raskaiden hyötyajoneuvojen latausasemat asennetaan 60 kilometrin välein TEN-T-ydinverkkoon ja 100 kilometrin välein TEN-T kattava verkko vuoteen 2030 mennessä. (Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T) kattaa kriittisimmät liikenneyhteydet EU:n suurten kaupunkien ja taloudellisten keskusten välillä).
"Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että Euroopan jäsenvaltiot rakentavat vuoteen 2030 mennessä kaikkialle Eurooppaan jopa 3000 julkista latausasemaa, jotka on tarkoitettu vain kuorma-autoille ja joissa on yhteensä vähintään kahdeksan gigawattia lataustehoa", Patrick sanoo. "Se on erittäin kunnianhimoinen tavoite, mutta mielestäni se on saavutettavissa. Odotan, että useimmat jäsenvaltiot pääsevät ainakin lähelle näiden tavoitteiden saavuttamista, ja jotkut maat jopa ylittävät ne."
Myös Yhdysvalloissa on paljon toimintaa, sillä Bidenin hallinto julkisti äskettäin kansallisen nollapäästöisen tavaraliikennekäytävän strategiansa, jonka tavoitteena on luoda päästötön tavaraliikenneverkosto. vuoteen 2040 mennessä. Tavaraliikenteen julkiset latausverkot ovat keskeinen osa strategiaa.
Toinen merkittävä aloite on äskettäin perustettu Powering America's Commercial Transportation (PACT) -koalitio, joka kokoaa yhteen johtavat kuljetus- ja energiayritykset auttamaan kehittämään latausinfrastruktuuria keski- ja raskaita sähkökuorma-autoja kaikkialla Amerikassa.
Nykyään kuorma-autojen latausstandardi on Combined Charging Systems (CCS), jonka teho on tyypillisesti 50-400 kW.
Megawatt Charging Systems (MCS) tuottaa kuitenkin noin 1000 kW tehoa, mikä riittää lisäämään kaukoliikenteen sähköautoon 300-400 kilometriä toimintasädettä 30-45 minuutissa.
Lyhentämällä merkittävästi lataukseen tarvittavaa aikaa MCS laajentaa mahdollisia tehtäviä, joita sähköinen kuorma-auto voi suorittaa, ja merkki helpottaa useiden yritysten siirtymistä sähköistykseen.
Joten milloin näemme MCS-latauksen? Itse tekniikka on jo todistettu esittelypaikoilla ja kokeiluissa. Viimeinen jäljellä oleva este ennen kaupallistamista on viimeistellä tekniset standardit, jotka voivat tuki sen toteuttaa, minkä odotetaan valmistuvan vuoden 2024 lopulla, vuoden 2025 alussa. Ja kun se tapahtuu, tohtori Patrick Plötz odottaa ensimmäisten julkisten MCS-latausasemien avautuvan hyvin pian sen jälkeen:
"Luulen, että seuraavien viiden vuoden aikana näemme latausasemia, joissa on sekoitus CCS- ja MCS-latausta. Aluksi kyse on pääasiassa CCS-latureista, koska ne ovat helpommin saatavilla ja nopeammin käyttöönotettavia, ja MCS-latureita lisätään järjestelmään vähitellen."
Vaikka MCS-lataus tulee lähes varmasti olemaan pelin muuttaja kuljetuksissa, joissa on korkea energiankulutus, monille muille kuorma-auto-omistajille nyt saatavilla olevan CCS-latausverkoston pitäisi olla enemmän kuin riittävä.
"Jokainen sähköinen kuorma-auto ei tarvitse megawattilatausta", Patrick selittää. "Kun katsot useimpien ajoneuvojen päivittäisiä matkoja, useimmat eivät tarvitse yli 350 kW. Olettaen, että jatkamme lataamista kuljettajien pakollisten 45 minuutin taukojen aikana 4,5 tunnin välein, lähinnä kaukoliikenteen sähkökuorma-autot tarvitsevat suurempaa lataustehoa. Ja näissä tapauksissa, jos kuorma-auto ajaa 400 km, mikä periaatteessa riittää 4,5 tunnissa, noin 750 kW riittää täyteen lataukseen."