Nykytilanteessa useimpien sähköisten raskaiden ajoneuvojen omistajien on turvauduttava omiin tiloihinsa asennettuihin latauslaitteisiin, mikä rajoittaa ajoneuvojen potentiaalista toimintasädettä. Sähkökuorma-auton lataaminen henkilöautoille tarkoitetulla latausasemalla on teoriassa mahdollista, mutta useimmissa tapauksissa aseman fyysinen olemus, kuten pysäköintiruutujen ja kiinteiden rakenteiden koko, tekevät lataamisesta mahdotonta.
Tosiasia on, että jos sähkökuorma-autojen määrän halutaan lisääntyvän niin paljon kuin ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta on tarpeellista, tarvitaan paljon nykyistä laajempi latausasemaverkosto. Hyvä uutinen on, että paremman verkoston realisoituminen on jo näköpiirissä. Ensimmäinen julkinen raskaille ajoneuvoille tarkoitettu latausasema avattiin Göteborgissa vuonna 2021, ja suunnitelmissa on avata vielä kolme lisää samalle alueelle. Huoltoasemaketju Circle K suunnittelee myös avaavansa julkisia latausasemia sähkökuorma-autoille. Latausasemien arvioidaan olevan käytössä vuonna 2022.
Heinäkuussa 2021 Volvo Group allekirjoitti ei-velvoittavan aiesopimuksen, jonka tarkoituksena on perustaa yhteisyritys julkisen latausverkoston rakentamiseen akkukäyttöisille raskaille ajoneuvoille ja linja-autoille kaikkialle Eurooppaan. Sopimusosapuolet aikovat yhdessä investoida 500 miljoonaa euroa, jolla rakennetaan vähintään 1 700 tehokasta uusiutuvaa energiaa käyttävää latausasemaa. Asemien on tarkoitus olla asennettuina ja käyttövalmiina viiden vuoden kuluessa yhteisyrityksen perustamisesta.
”Olemme nähneet suuren muutoksen latausasemiin suhtautumisessa kahden viime vuoden aikana. Monet latauspalveluntarjoajat, jotka eivät aiemmin olleet halukkaita keskustelemaan kuorma-autojen latausasemista, ovat nyt todella innostuneita ajatuksesta”, sanoo Magnus Broback, Volvo Trucksin latausjärjestelmien johtaja. ”Tämä johtuu siitä, että aiemmin latausasemien perustamiselle ei ollut liiketaloudellista perustetta. Mutta nyt kun sähkökuorma-autojen määrä liikenteessä kasvaa, on järkevää alkaa investoida latausverkkoihin.”
Julkinen ja yksityinen yhteistyö
Myös julkisen sektorin paine toimia asiassa kasvaa merkittävästi. EU:n Fit for 55 ‑ilmastopaketti on lakiehdotus, jonka tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä ainakin 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Toteutuessaan lakiehdotus edellyttää latausverkoston parantamista. EU on myös tuonut julki ei-fossiilisiin energianlähteisiin liittyvän Alternative Fuels Infrastructure Regulation (AFIR) ‑ehdotuksen, joka asettaisi jäsenvaltioille enemmän velvoitteita investoida latausverkostoon. Lisäksi uusi yleinen ryhmäpoikkeusasetus (GBER) helpottaa jäsenvaltioiden hallitusten mahdollisuuksia investoida julkiseen latausverkostoon.
”Yksityisen sektorin vahva sitoutuminen riittää sen varmistamiseen, että liikenteen sähköistyminen tapahtuu vääjäämättä”, Magnus sanoo. ”Julkinen tuki sähköistämiselle erilaisten pakottavien säädösten ja myös hankintatukien muodossa auttaa kuitenkin varmistamaan, että muutos tapahtuu nopeammin. Tämä on tärkeää, koska ilmastonmuutoksen vuoksi emme voi odottaa enää 15 vuotta.”
Sähköisten henkilöautojen vaikutus
Samaan aikaan sähköisten henkilöautojen julkinen latausverkosto jatkaa kasvuaan, ja sähköverkon kapasiteettiin liittyvistä huolista riippumatta vaikutukset sähkökuorma-autojen käyttöönotolle ovat positiivisia. Sekä henkilö- että kuorma-autojen lataamiseen voidaan käyttää samaa CCS2-standardia 350 kilowatin teholla. Suurin ero on, että kuorma-autojen laturit tarvitsevat korkean jännitteen (500–750 volttia), joka on tarjolla kaikissa uusissa latausasemissa. Muutoin kuorma-autojen lataamista rajoittaa lähinnä latauslaitteen ympärillä käytettävissä oleva fyysinen tila.
”Kahdella eri latausverkostolla on enemmän yhteisiä asioita kuin keskinäistä kilpailua”, Magnus selittää. ”Henkilöautojen latausverkosto auttaa luomaan samanlaisen ekosysteemin kuorma-autoja varten. Verkoston laajentuessa saadaan parempaa tietoa toimivista teknologioista ja liiketoimintamalleista.”
Entä riittääkö sähköverkon kapasiteetti? ”Tämä on epäilemättä ongelma joissain tietyissä paikoissa, mutta ongelma on ratkaistavissa. Yhteiskunta on jatkuvasti laajentanut sähköverkkojaan yli vuosisadan ajan. On selvää, että edessä on aiempaa kestävämmän sähköverkon valmistelu ja laajentaminen. Tällaista työtä on tehty jo yli sadan vuoden ajan, joten se on ehdottomasti voitettavissa oleva haaste.”
