Ulf Strömsholm – kokemusta kuljetusalan pöydän molemmilta puolilta

Useassa eri asemassa Volvo Trucksilla työskennellyt Ulf Strömsholm on nähnyt kuljetusalan pöydän molemmilta puolilta. Hän on sekä myynyt Volvoja että ostanut kuorma-autoja ja palveluita. Strömsholmin 40-vuotisen uran aikana kuorma-autojen kokonaispainot ovat lähes kaksinkertaistuneet ja tehot kolminkertaistuneet, mutta polttoaineenkulutus ja päästöt ovat pienentyneet.
Ulf Strömsholm

Ulf Strömsholm "Viirusilmän" lanseerauksessa 2002

Olen saanut tehdä raskaan kaluston parissa äärettömän mielenkiintoisen ja monipuolisen uran, joka kesti reilut 40 vuotta. Kuljetusalan kehitystä seurasin pöydän molemmilta puolilta: hieman yli puolet ajasta autokaupan puolella, loput kuljetusliikkeiden johdossa. Kun on itse ollut ostamassa kuorma-autoja ja huoltopalveluita, on helppo asettua asiakkaiden asemaan ja ymmärtää heidän tarpeitaan.

 Kaiken kaikkiaan olin Volvolla kolme jaksoa, joista viimeinen alkoi vuonna 2008. Mutta ensimmäisen kerran tulin Volvolle töihin vuonna 1979, koska halusin kehittyä ja mennä eteenpäin. Minulla oli pohjilla muutama vuosi alan työkokemusta ja koneinsinöörin tutkinto, jota olin täydentänyt Markkinointi-instituutista hankitulla kaupallisella koulutuksella.

Hernesaaressa ”kuorma-autotehdas”

Volvo kuorma-auto 70-luku

Volvo kuorma-autojen kehitys: 70-luku

Siihen aikaan Volvon kuorma-auto-osasto oli Sturenkadulla, Helsingissä. Siellä oli pääkonttori, jossa oli kaikki toimitusjohtajasta taloushallintoon ja tuoteosastoihin. Taivaltien uutta pääkonttoria suunniteltiin, ja sinne muutettiin 1980-luvun alussa.

Hernesaaressa oli oma toimipiste. Se toimi maahantuonti- ja luovutushuoltopaikkana. Suurin osa tuotteista tuli merta pitkin laivoilla, jotka purettiin suoraan Hernesaareen.

Nykyisin lähes kaikki kuorma-autot ovat korvamerkittyjä ja tarkoin asiakkaille speksattuja.  Siihen aikaan kuorma-autoja tilattiin myös ilman asiakasnimiä. Näin varmistettiin, että myytävää riittää. Piirimyyjät tarkistivat listalta, mikä tarjolla olevista autoista on asiakkaalle sopiva. Sitten siihen tehtiin täällä Suomessa tarvittavat muutokset.

Hernesaari oli oikeastaan suuri autotehdas, niin paljon muutostöitä tehtiin paikallisesti. Akselivälejä ja polttoainesäiliöiden kokoa ja sijainteja muutettiin. Noin kolmasosaan tuhannesta maahantuodusta autosta tehtiin akselin pidennys tai lyhennys. Volvossa oli fiksu runkorakenne, joka mahdollisti joustavat muutostyöt.

Kasvaneet massat edellyttävät tehoja

Volvo kuorma-auto 80-luku

Volvo kuorma-autojen kehitys: 80-luku

Kun tulin alalle, täysperävaunuyhdistelmän suurin sallittu kokonaispaino oli juuri noussut 42 tonniin. Siitä se nousi 60 tonniin ja muutama vuosi sitten 76 tonniin. Reilussa 40 vuodessa kokonaispainot ovat tuplaantuneet.

Kokonaismassan ja tehon tarve kulkevat käsi kädessä. Samassa ajassa vetoautojen tehot ovat nousseet 200 hevosvoimasta 750 hevosvoimaan. Polttoaineenkulutus on kulkenut vastavirtaan, eli laskenut kaikilla mittareilla, per kuljetettu tonni ja litraa sadalla kilometrillä.

Aikanaan puoliperävaunuyhdistelmän kulutus oli yli 40 litraa. Nykyisin päästään 30 litraan tai jopa alle, vaikka kuormat ovat suurempia.

Sääntelystä markkinatalouteen

Volvo kuorma-auto 90-luku

Volvo kuorma-autojen kehitys: 90-luku

Vielä 1980-luvulla kuljetusala oli äärimmäisen säädeltyä. Liikenneluvat olivat kiven alla. Ne olivat pääsääntöisesti alueellisia ja jopa rajattu tiettyyn suoritealaan. Valtakunnallisia lupia oli, mutta ne olivat harvinaisia.

Sääntely näkyi myös siinä, että viranomaiset hyväksyivät ja valvoivat taksoja. Kuljetusalan järjestöt tekevät laskelmia ja hakivat korotuksia taksoihin. Jos viranomaiset hyväksyivät korotuksen, uudet taksat olivat ilmoitusasia asiakkaiden suuntaan.

 Vähitellen yhteiskunnan kehitys johti siihen, että taloutta alettiin vapauttaa. 1990-luvun vaihteessa liikenneluvat uudistuivat niin, että suorittamalla ammattipätevyyskurssin sai hakea niin paljon lupia kuin halusi. Taloudelliset tekijät rajoittivat jonkin verran intoa ryhtyä yrittäjäksi: kalustohankinta edellytti rahaa samoin takuusumma, joka piti tallettaa pankkiin.

Moni kuljettaja päätti kuitenkin ryhtyä itsenäiseksi autoilijaksi. Näin syntyi toivottua kilpailua, joka mursi vanhan hintarakenteen, mutta myös loi epätervettä kilpailua. Siksi moni pieni kuljetusyritys meni nurin. Noihin aikoihin alihankinnan käyttö yleistyi kuljetusalalla.

1990-luvulla logistiikan käsite rantautui Suomeen, kun kansainväliset yritykset kiinnostuivat Suomen kuljetusmarkkinoista. Talouden avautuminen ja EU-jäsenyys mahdollistivat kehityksen. Silloin ajattelu laajeni kattamaan koko ketjun kuljetuksista varastointiin ja jakeluun, ei vain tavaroiden kuljettamista paikasta a paikkaan b.

Jälleenmyyjäverkoston rakenne muuttui

Volvo kuorma-auto 2003

Volvo kuorma-autojen kehitys: 2003

Yli 16-tonnisten kuorma-autojen myynnin pitkän aikavälin keskiarvo on noin 2 800 kappaletta. 1990-luvun laman aikana markkina sukelsi muun talouden mukana: kuorma-automyynti laski 600–700 autoon vuodessa. Se vaikutti koko jälleenmyyjäverkoston rakenteeseen.

Suomessa oli ollut vahva yksityisten jälleenmyyjien verkosto, ja Volvo oli tavallaan yksi diileri muiden joukossa. Laman kourissa Volvon piti ottaa osa jälleenmyyjäverkostosta omaan haltuunsa, jotta toiminta saatiin turvattua. Kun talous lähti taas nousuun, verkostoon haettiin menestyksellisesti uusia yrittäjiä haltuunotetuille jälleenmyyjäyrityksille.

Jälleenmyyjäverkosto on elänyt vuosien varrella, mutta myös Volvo on muuttunut ja kehittynyt. 1990-luvun puolivälissä henkilö- ja kuorma-autot eriytettiin omiksi yhtiöikseen. Vuonna 1999 Volvo Ab myi henkilöautot Ford Motor Companylle, ja kaupasta saadut varat käytettiin kuorma-autopuolen vahvistamiseen.

Samoihin aikoihin neuvottelut toisen pohjoismaisen merkin ostamisesta olivat pitkällä, mutta kauppa kaatui kilpailuviranomaisten käsittelyssä. Tilanne saatiin korjattua, kun Volvo osti Renault Trucksin 2000-luvun puolivälissä. Renault-kauppa laajensi tarjontaamme kevyemmällä kalustolla.

2000-luvun alussa Volvo päätti vahvistaa läsnäoloaan jälleenmyyjäkentässä Euroopassa. Nopealla aikataululla ostettiin useita yrityksiä, ja myös Suomeen luotiin kertaheitolla Truck Center -rakenne.

Koko organisaatio meni uusiksi, pelkät kyltit eivät vaihtuneet kiinteistöjen katoilla. Sen jälkeen jälleenmyyjäkentässä ei ole tapahtunut näin suuria muutoksia. Nykyisin Suomessa on hyvä tasapaino yksityisten jälleenmyyjien ja Volvon omistamien Truck Centereiden välillä.

Teknologian kehitys ei pysähdy

Volvo kaasukäyttöinen kuorma-auto 2017

Volvo kuorma-autojen kehitys: 2017

Volvo on pärjännyt erinomaisesti Suomen kuorma-automarkkinoilla. Nykyisin on itsestäänselvyys, että Volvon markkinaosuus on 34 tai 35 prosenttia. Jos sen alle jäädään, ollaan pettyneitä. Helposti unohtuu, että neljäkymmentä vuotta sitten Suomessa oli useita vahvoja merkkejä.

Kuorma-autot ovat vuosien varrella muuttuneet ympäristöystävällisemmiksi. Minulla on hyvin mielessä, kun 1990-luvulla tuli ensimmäinen Euro-luokka, nyt ollaan jo kutosessa. Euro-luokitus käynnisti tiiviin kehitysjakson moottoriteknologiassa. Näin valmistajat ovat pystyneet vastaamaan normien tiukkenemiseen. Siitä huolimatta on pystytty parantamaan myös polttoainetaloutta.

Kuorma-autoteknologia on mullistunut viimeisten 40–50 vuoden aikana. Kun katsoo tulevaisuuteen, yksi asia on varma: muutoksia tulee jatkossakin, kehitys ei pysähdy tähän.

Related News

Volvo 90 vuotta turvallisuuden asialla

Muun muassa seuraavat turvallisuuteen liittyvät merkkipaalut ovat osa paitsi Volvon, myös koko alan historiaa....

Volvo 90 vuotta Suomessa: kohokohtia vuosien varrelta

Vuodesta 1927 lähtien Volvo on ollut edistyksen ja kuljetusliikkeiden asialla. Vuosikymmenien aikana Volvo on tehnyt lukuisia teknologisia innovaatioita, jotka ovat vieneet yhtiötä ja koko toimialaa eteenpäin. Suomessa Volvo on toiminut vuodesta ...

Matka markkinajohtajaksi - Rainer Nyman muistelee Volvo kuorma-autojen tarinaa 1960-luvulta 1990-luvulle

1960-luvulla Rainer Nyman oli Volvon kuorma-auto-osaston ensimmäinen työntekijä, ja hän jäi eläkkeelle 1990-luvulla toimitusjohtajan tehtävistä. 30-vuotisen uransa aikana Nyman näki ja koki Volvon nousun kuorma-automarkkinoiden ykköseksi. Tässä ...