Kuorma-autot

Matka markkinajohtajaksi - Rainer Nyman muistelee Volvo kuorma-autojen tarinaa 1960-luvulta 1990-luvulle

1960-luvulla Rainer Nyman oli Volvon kuorma-auto-osaston ensimmäinen työntekijä, ja hän jäi eläkkeelle 1990-luvulla toimitusjohtajan tehtävistä. 30-vuotisen uransa aikana Nyman näki ja koki Volvon nousun kuorma-automarkkinoiden ykköseksi. Tässä artikkelissa Nyman muistelee omia Volvo vuosiaan ja millaisia askeleita Volvo otti Suomessa noina vuosina.
Rainer Nyman (oik.) ja Markku Olkinuora
Rainer Nyman (oik.) yhdessä Markku Olkinuoran kanssa vuonna 2011. Olkinuora on toiminut Volvolla useissa tehtävissä vuodesta 1999 alkaen.

Aloitin Volvolla vuonna 1966 ja jäin eläkkeelle vuonna 1997, se tekee yhteensä 31 vuotta. Ensimmäisen tehtäväni piti olla Volvo Auton kuorma-autojaoston apulainen, mutta aloittaessani minulle ehdotettiin myynninedistämispäällikön tehtävää. Rohkenin pyytää siitä enemmän palkkaa.

1960-luvun loppupuolella Lars Malmroos sai Volvo Ab:ssa tehtäväksi selvittää kuorma-autojen mahdollisuuksia. Malmroos kävi Suomessa selvitystyön aikana. Kuorma-autoissa nähtiin potentiaalia. Malmroosin ehdotuksen mukaan kuorma-autojen pitäisi olla yhtiössä oma toimintonsa.

Vuonna 1969 Volvo perusti oman kuorma-auto-osastonsa. Jokaisella maahantuojalla piti olla Göteborgin mallin mukainen organisaatio. Minulle tarjottiin jaospäällikön vakanssia. En ollut siihen aikaan vielä kuorma-autoalan asiantuntija, mutta aloin opiskella tosissani ja sain alan haltuun.

Syksyllä 1970 huomattiin, että Volvo Autolla oli 300 myymätöntä NB88- ja FB88-kuorma-autoa varastossa. Ne piti saada myytyä. Ehdotin usean auton karavaania eli kiertuetta myynnin edistämiseksi. Sain järjestää minikaravaanin kahdella autolla. Sen avulla saatiin NB88-maansiirtoauton myynti nousuun.

Kaksi kertaa vuodessa järjestettävistä karavaaneista tuli tärkeä osa Volvon kuorma-autojen markkinointia. Niiden avulla saimme luotua hyvät yhteydet asiakkaiden kanssa.

Suomen markkinoilla painoarvoa

Vuonna 1960 Volvon markkinaosuus oli 9,7 prosenttia. Vuoteen 1969 mennessä se oli noussut 14,2 prosenttiin. Kun aloitin vetovastuussa vuonna 1970, olimme toiseksi suurin merkki. Vuonna 1971 nousimme markkinaykköseksi.

Meitä suomalaisia kuunneltiin Göteborgissa. Siihen aikaan Volvon kuorma-autotuotannosta 50 prosenttia meni Pohjoismaihin, ja Suomessa myydyllä 1 300 kuorma-autolla oli painoarvoa. Olimme muistaakseni kolmanneksi suurin markkina-alue. Kolmenkymmenen työvuoteni aikana Suomen suhteellinen osuus tuotannosta pieneni muiden markkinoiden kasvaessa.

Suomessa kokeiltiin monta uutta kuorma-automallia ennen niiden lanseerauksia. Uudet mallit naamioitiin, ja ne liikkuivat öisin. Volvon tehtaan tuoteinsinööri oli aina mukana. Esimerkiksi N-sarjan autoa kokeiltiin Kemijärvellä, jossa olin myös itse mukana.

Kilpailu markkinoilla on aina tiukkaa. Pääkilpailijoillamme oli avaimet moneen kauppaan, johon Volvolla ei ollut mahdollisuuksia. Meidän piti keksiä uusia ratkaisuja vastaukseksi kilpailuun. Kehitimme esimerkiksi Nummekin kanssa vahvemman telin. Göteborgista tuli insinööri tutkimaan meidän ratkaisuamme. Puolen vuoden kuluttua Volvon tehtaalta tuli suuremmille painoille mitoitettu teli.

Parhaat käytännöt koko maahan

Jaospäällikkönä sain aikanaan ensin yhden alaisen, sitten toisen – toiminta kasvoi tasaisesti. Seurasimme tarkasti jälleenmyyjien toimintaa. Kaksi jälleenmyyjää oli omaa luokkaansa. Selvitimme, mitä he tekivät eri lailla ja pyrimme siirtämään heidän toimintatapojaan muille jälleenmyyjille. Myynti oli henkilöautovoittoista, ja kuorma-automyynnin eteen sai tehdä tosissaan töitä.

Teliongelmia oli vuosina 1979–1980. Silloin kyseessä oli laakerointi. Vuonna 1980 olympialaisten aikaan Volvo Auton hallitus kokoontui Helsingissä. Selitimme suoraan Volvo kuorma-autojen pääjohtajalle laakeroinnin ongelmat ja ratkaisun siihen. Tavallisesti toimimme virkatietä, mutta silloin menimme suoraan pääjohtajan puheille. Seuraavana päivänä puhelimet alkoivat soida, kun muutosta alettiin viedä läpi Göteborgissa.

Se, että Volvo on ollut 30 vuotta markkinajohtaja Suomessa, johtuu muutamasta seikasta. Tuote, johon pystytään vaikuttamaan, ja sen tukena kentällä aktiivinen organisaatio. Aluksi olin yksin, sitten tuli tilauskonttori, kolmas työntekijä oli Lasse Wallgren. Erityisen ylpeä olen vuoden 1988 tiimistä, jonka ammattitaito oli todella rautainen. Vuonna 1989 saimme Volvon korkeimman tunnustuksen, Market of the Year -palkinnon.  Vuonna 1996 saimme toistamiseen Market of the Year -palkinnon.

Jos haluaa menestyä, pitää olla todella hyvä markkinoilla. Näin saa kannan nousemaan, mikä mahdollistaa huolto- ja korjaamotoiminnan sekä varaosakaupan kehittämisen. 1990-luvulla Volvo kanta oli niin vahva, että se mahdollisti kilpailuedun rakentamisen jälkimarkkinoilla. Meillä oli esimerkiksi fiksu tapa jakaa asiakaskunta kuljetusaloittain, joten pystyimme keskittämään markkinoinnin oikeille kohderyhmille.

1990-luvun laman vuoksi jälleenmyyjäverkosto kävi läpi rakennemuutoksen. Vuonna 1993 lanseerattu FH-sarja ja talouden elpyminen osuivat hienosti yhteen. Minusta tuli 1994 yhtiön toimitusjohtaja. Seuraavana vuonna henkilöautot ja kuorma-autot erotettiin omiksi yhtiöikseen.