Kuorma-autot
Kaunis syyspäivä syvällä Keski-Ruotsin suurissa metsissä. Bert Johansson, lempinimeltään ”Knatte” jo lapsuusvuosista saakka, istuu nosturin hytissä. Hän lastaa kyytiin 60 tonnia puutavaraa, ja kahdeksanmetrinen nosturi liikkuu ripeästi ja tarkasti. Nosturin koura, joka tarttuu näppärästi puutavaraan ja nostaa sen pinosta kuorma-auton perävaunuun, liikkuu kuin Knatten käden jatke konsanaan.
Meidän on ajettava koko ajan taloudellisesti ja optimoitava polttoaineenkulutus, sillä ajamme aina täysiä kuormia.
Takana on 30 vuoden ura puutavara-auton kuljettajana, joten Knatte tietää tarkkaan, kuinka tukit pitää asetella perävaunuun ja kuinka kuormauspaikalle kannattaa ajaa mutkittelevilla metsäteillä. Päivittäinen ajo ahtaissa tiloissa on tehnyt hänestä tarkkuusajon taiturin, ja vuosien varrella hän on voittanut lukuisia kilpailuja Ruotsin jokavuotisilla Elmia‑automessuilla. Vuonna 2009 hän voitti myös Volvon Super Eco Driver ‑kilpailun, johon nykyinen Driver Challenge pohjautuu, ja tänä vuonna hän sijoittui maailmanmestaruusfinaalissa toiseksi. Vastassa oli 32 eri maista kotoisin olevaa haastajaa. Myös monet muut Ruotsin-finaalissa kärkisijoista kamppailleet olivat puutavara-auton kuljettajia, ja Knattella onkin oma teoriansa siitä, miksi hän ja muut puutavaraa kuljettavat kollegat pärjäävät niin hyvin.
– Puutavara-ajossa kuorma-auton kulmien ja perävaunun paikka on aina oltava tarkkaan tiedossa, sillä muuten jää helposti jumiin ja yksin metsän keskelle. Meidän on myös koko ajan ajettava taloudellisesti ja optimoitava polttoaineenkulutus, sillä ajamme aina täysiä kuormia, hän kertoo.
Knatte on seurannut kuorma-autojen ja perävaunujen kehitystä tarkasti jo 19-vuotiaasta alkaen, jolloin hän aloitti työt Sommens Transport ‑yhtiössä. Se oli tuolloin hänen isänsä kuljetusyritys. Nostureissa ei tuolloin ollut hyttiä, joten hän kollegoineen joutui istumaan ulkona vajassa lastaus- ja purkutyön ajan vuodet läpeensä. Ja koska moottoreissa oli vähemmän tehoja, kuorma-autot jäivät myös jumiin nykyistä herkemmin. Ennen kuin Dynafleet oli kehitetty ja paikannus mahdollisti kuorma-autojen etäseurannan, kiinni juuttuneet puutavara-autojen kuljettajat jäivät metsään oman onnensa nojaan. Knatte muistaa lähteneensä monet kerrat etsimään työtovereita, jotka eivät vuoron jälkeen palanneetkaan takaisin.
– Epävarmuus oli siinä kaikkein pahinta. Nykyään näen aina, missä kuorma-autoni kulloinkin ovat ja ovatko ne liikkeessä vai paikallaan. Se tuo mielenrauhaa sekä minulle että työntekijöille, hän kertoo.
Tätä nykyä Knatten Volvo FH16 ‑kuorma-autot on varustettu 750 hv:n moottoreilla, jotta raskas 64 tonnin ajoneuvoyhdistelmä lähtee helpommin liikkeelle vaativassa maastossa. Hän on myös käyttänyt I-Shift ‑vaihteistoa niin kauan kuin se on ollut saatavilla, ja hänen mielestään se ja Volvo Dynamic Steering ‑ohjausjärjestelmä ovat tehneet ajokokemuksesta mukavamman ja rauhallisemman.
– Urani alkuaikoihin verrattuna olen nykyään huomattavasti virkeämpi työvuoron jälkeen, hän kertoo ja laskeutuu nosturin ohjaamosta.
Tämä on Knattelle päivän toinen ajo. Koska hän aloitti työpäivän jo aamuneljältä, hän järjestää itselleen pienen tauon voidakseen käydä tutustumassa ympäröivään metsään. Vaikka yhtiön Tranåsissa sijaitsevalle konttorille on vain 30 kilometriä, hän ei ole käynyt täällä aiemmin. Koska monet maanomistajat kaatavat puuta elinikänsä aikana kustakin paikasta vain kerran, kuormauspaikat vaihtelevat päivästä toiseen. Knatte tuntee suurta vastuuta asiakkaistaan, joiden elanto on kiinni hänen kuljettamassaan puutavarassa, ja hän uskookin hoitavansa tärkeää roolia toimitusketjussa.
– Olen aina ollut kiinnostunut metsästä, koska se on Ruotsille niin tärkeä. Kaikki tarvitsevat rakennusmateriaalia taloihin ja paperia vessaan. Pidän myös metsän tyyneydestä ja vapauden tunteesta – se on minulle erittäin tärkeää, hän kertoo ja kiipeää takaisin kuorma-auton ohjaamoon, jotta matka voi jatkua.
Määränpää on Bergs Timber ‑sahalaitos Mörlundassa, joka sijaitsee täältä noin 150 kilometrin päässä. Heti kun hankalimmat metsätiet jäävät taakse ja päällystetty maantie alkaa, Knatte kytkee I-Cruise ‑vakionopeudensäätimen päälle. Hän aktivoi myös polttoainetta säästävän I-See ‑ohjelman, joka tutkii edessä olevaa tietä ja suunnittelee ajosta niin taloudellisen kuin mahdollista.
– Päällystetyillä maanteillä ja valtateillä käytän näitä ohjelmia 99 prosenttia ajasta. Jos autossa on vakionopeudensäädin, I-See toimii täydellisesti, sillä järjestelmä tekee ajatustyötä kuljettajan puolesta. Jos yrittäisin itse ajaa yhtä taloudellisesti kuin mihin järjestelmä pystyy, minun olisi keskityttävä taloudelliseen ajoon herpaantumatta hetkeksikään koko päivänä. Se on liian iso ponnistus minulle, hän kertoo.
Kehittyminen erittäin taitavaksi taloudellisen ajon kuljettajaksi edellyttää Knatten mukaan kaasupolkimen välttämistä niin paljon kuin suinkin mahdollista – vapaalla voi ajaa paljon enemmän kuin ihmiset uskovatkaan. Hän yrittää myös ymmärtää, kuinka kuorma-auton teknologia toimii, ja kokeilee eri järjestelmiä päästäkseen parhaisiin tuloksiin.
Knatte viittoilee kohti näyttöä ja kertoo, miksi I-See toimii niin hyvin: – Olen ottanut hyödyn irti vapaalla ajamisesta jo kauan, mutta en olisi arvannut nostaa jalkaa kaasupolkimelta aivan niin aikaisin. Volvo on onnistunut kehittämään todella älykkään järjestelmän, hän kertoo.
Noin kahden tunnin ajon jälkeen Knatte kääntyy sahalle ja purkaa puutavaran. Ilma on täynnä sahajauhoa, ja valtavassa laitoksessa tuoksuu tuore puu. Kaikkialla on valtavia tukkipinoja, joiden päät on merkattu ja laputettu. Niistä selviää tilausnumero, toimittaja ja maanomistajan nimi. Knatte merkkaa kuormansa ennen paluumatkaa.
Tänään hän joutuu ajamaan takaisin ilma kuormaa – vaikka tavallisesti hän yrittääkin sitä välttää. Tranåsin lähistöllä toimi vielä pari vuotta sitten saha, mutta sen lopetettua toimintansa Knatte on joutunut hankkimaan uusia asiakkaita paluukuormia varten. Hän ajaa silloin tällöin kuormia muun muassa talopaketteja valmistavalle Eksjöhusille, jolla on oma saha 50 kilometrin päässä Tranåsista.
Jos hän joutuu ajamaan ilman kuormaa, hän hyödyntää aina teliakselin nosto-ominaisuutta polttoaineenkulutuksen vähentämiseksi. Pitkällä aikavälillä tällä on vaikutusta, sillä seitsemällä kuorma-autolla ajetaan edestakaista matkaa 24 tunnin vuoroissa.
Jos autossa on vakionopeudensäädin, I-See toimii täydellisesti, sillä järjestelmä tekee ajatustyötä kuljettajan puolesta.
Knatte myöntää, että ihan aina ei voi elää niin kuin opettaa. Sekä hänen että työntekijöiden on toisinaan tingittävä polttoainetaloudesta, etenkin stressaavina päivinä, kun työtä on paljon.
– Silloin on tärkeää, että saamme menetetyn hyödyn takaisin parempana tuottavuutena. Tämän tasapainon merkitystä pyrin aina kuljettajilleni painottamaan, hän kertoo.
Paikallisen Rejmes-jälleenmyyjäliikkeen Johan Ejdehagella on ollut tärkeä rooli, kun Knatte on pyrkinyt saamaan mahdollisimman hyviä tuloksia Volvo Trucksin teknologialla. Ejdehagen isä myi kuorma-autoja Knatten isälle Bertilille 24 vuotta. Molemmat pojat ottivat sittemmin isänsä yritykset hoitaakseen, ja he ovat tehneet yhteistyötä jo yli kaksi vuosikymmentä. Ejdehag lähtee yleensä Knatten mukaan Volvon kuljettajakilpailuihin, ja yhdessä he käyvät keskusteluja siitä, kuinka Knatte voisi päästä parhaisiin mahdollisiin tuloksiin.
– Huomasin Driver Challenge ‑maailmanmestaruusfinaalissa, että monet kilpakumppaneista vaihtoivat käsin. Minä puolestani vaihdoin manuaalisesti vain yhden kerran ylämäessä! Tämä jos mikä todistaa, että Volvo kuorma-autojen teknologia toimii todella hyvin, Knatte toteaa.
1. Kasvattaa liikemäärää
I-See tunnistaa tulevan mäen, joten kuorma-auto kiihdyttää ja pitää vaihteen suurella pidempään.
2. Välttää vaihtamasta pienemmälle vaihteelle
I-See välttää tarpeettomia vaihteiden vaihtoja, jolloin ylämäkiajosta tulee sulavampaa ja polttoainetaloudellisempaa.
3. Hillitsee nopeutta mäenharjalla
Alamäkeä lähestyttäessä I-See estää kuorma-autoa kiihdyttämästä tarpeettomasti.
4. Vaihtaa vapaalle ennen alamäkeä
I-See kytkee voimansiirron tilapäisesti pois päältä juuri ennen alamäkeä, mikä säästää energiaa ja pienentää jarruttamisen tarvetta.
5. Säätelee jarruttamista alamäessä
I-See tietää, missä mäki päättyy ja seuraava alkaa. Se käyttää lisäjarruja tarpeen mukaan, jotta tehokkuus on paras mahdollinen.