Siperian ”teillä”

Siperian sydämessä kesyttämätön luonto kukoistaa, mutta tiestö on heikkoa tai olematonta. Täällä maastoajoon suunniteltu Volvo kuorma-auto pitää Nikolai Gontšarovin turvassa ja leivän syrjässä.

Nikolai Gontšarovin määränpää on vain noin 120 kilometrin päässä, mutta suuri osa reitistä on kuoppaista ja valtavien lammikoiden täyttämää soratietä.

Jo lähes 20 vuotta Nikolai Gontšarov on asunut Jakutiassa, Venäjän suurimmalla itsehallinnollisella alueella. Niistä kymmenen hän on ajanut kuorma-autoa Lenskissä toimivalle Transotdelstroi (TOS) ‑kuljetusyritykselle.

– Ongelmia aiheuttavat muta ja huonot tiet, Nikolai kertoo ja lisää leikillään: ”Täällä meillä ei ole teitä, on vain ilmansuuntia.”

Tänään Gontšarovin tehtävänä on kuljettaa betonilaattoja Peleduin satamasta Tšajandan alueella sijaitsevalle rakennustyömaalle. Siellä Venäjän maakaasujätti Gazprom rakentaa maakaasukenttää. Määränpää ei ole kaukana, vain noin 120 kilometrin päässä, mutta matka sinne on haastava. Suuri osa reitistä on kuoppaista ja valtavien lammikoiden täyttämää soratietä.

– Täällä pärjää vain kuorma-autolla, joka on järeä ja maastoajoon suunniteltu, Gontšarov kertoo 6x6-akselirakenteella varustetun Volvo FMX 460 ‑vetoauton ohjaamossa. Hänellä on siitä vasta muutaman kuukauden kokemus, vaikka hän onkin viettänyt lähes kymmenen vuotta eri Volvo mallien ohjauspyörän takana.

– Tämä on hyvä kuorma-auto. Järeä kuin mikä.

Kun kuorma-autoa lastataan satamassa, Gontšarov viittaa kädellään taustalla virtaavan Lenan suuntaan.
– Lena on koko Jakutian elämänsuoni. Tavara kulkee pääasiassa vesiteitse, niin ylä- kuin alavirtaankin.

 

Paksua mutaa

Näissä olosuhteissa pärjää vain Volvo FMX:n kaltainen järeä, maastoajoon suunniteltu ajoneuvo.

Nikolai Gontšarov

Nikolai Gontšarov viittoo Lena-joelle ja kertoo, että moniin Jakutian alueen osiin ei ole muita kuljetusreittejä.

Kesällä täällä käy melkoinen vilske, kun reitit ovat sulana, sillä monille Jakutian alueille ei ole muita reittejä. Kuormia ajetaan Lenan satamista alueen eri kohteisiin – usein sorateillä, jotka aina sateen tullen liejuuntuvat.

Gontšarov muistelee soratietä, jonka sade muutti liejuksi muutama vuosi sitten.
– Sateen jälkeen meidän oli määrä ajaa ylös jyrkkää savimäkeä, mutta kuorma-autot tyssäsivät nousuun. Yritimme aikamme, mutta turhaan. Asuimme kuorma-autoissa kaksi päivää ja odotimme kelin kuivumista. Viimein sade loppui ja tuuli kuivatti tien. Vasta sitten pääsimme liikkeelle.

Tällainen on kuitenkin harvinaista, hän kertoo, sillä Volvon maastoajoon tarkoitetuilla kuorma-autoilla pärjää kaikkein pahimmissakin keleissä. Kun Lena talvella jäätyy, tietyöläiset rakentavat ”lumitien” metsän halki aina Ust-Kutiin saakka.

– Kyllä niitä pakkasiksi voi sanoa, Gontšarov kertoo.

– Lämpötila voi olla –40–45 celsiusastetta. Alle 50 asteen pakkasiakin on nähty. Mutta viis siitä. Volvolla pärjää kyllä.

Kokemus ja maltti ovat auttaneet Nikolaita ajamaan turvallisesti Jakutian hankalilla teillä. Hän tuntee lammikot melkein ulkoa ja tietää, mikä on syvä pää. Gontšarovilla on muutama vinkki siihen, kuinka lähestyvästä lätäköstä selvitään matkalla satamaan.

– Vaikka lätäkkö ei aivan valtava olisikaan, sen yli ei voi ajaa kovalla vauhdilla. On hidastettava ja vaihdettava pienemmälle, jotta ylitys onnistuu hätäilemättä.

Täällä meillä ei ole teitä, on vain ilmansuuntia.

NIKOLAI GONTŠAROV,

kuorma-autonkuljettaja, TOS

Kun tie muistuttaa lähinnä rapakkoa, kaikkein kokenein ja varovaisinkin kuljettaja voi kuitenkin joutua hankaluuksiin. Soratiellä Gontšarovia kohtaa pieni tapaturma, kun pyörien väliin juuttuu kivi. Hän laskeutuu ohjaamosta ja tutkii kiveä hetken. Sitten hän hakee lekan ja lyö kiven kappaleiksi, jotka putoavat maahan.

– Kivi voi vaurioittaa ja repiä rengasta, jolloin se saattaa puhjeta, Gontšarov kertoo kiivettyään jälleen ohjaamoon.

– Kävi tuuri, että kivi irtosi lekalla. Joskus käy niinkin, että pyörä täytyy irrottaa ja tyhjentää, ennen kuin kiven saa irti.

 

Kuorma-auto ajaa lammikoiden yli

Kokemus ja maltti ovat auttaneet Nikolaita ajamaan turvallisesti Jakutian hankalilla teillä. Hän tuntee lammikot melkein ulkoa ja tietää, mikä on syvä pää.

Renkaat paksussa mudassa

Sorateillä liejukerros on syvä. Siellä on tiedettävä tarkkaan mihin ajaa, jotta ei juutu kiinni.

Hieman edempänä soratien varrella on toinen kuorma-auto pysäköitynä. Kuljettaja käyskentelee levottomasti sen ympärillä. Gontšarov pysäyttää kuorma-auton ja laskeutuu ohjaamosta. Hän kävelee kuljettajan luo, ja nämä juttelevat tovin. Palattuaan Gontšarov kertoo, että kuljettaja tarvitsee hinausapua. Hän ei kuitenkaan voi auttaa, sillä Volvo on täyteen kuormattu. Koska tieolosuhteet ovat mitä ovat, kuljettajien välinen solidaarisuus on kuitenkin ehdottoman tärkeää, Gontšarov huomauttaa.

– Hätään joutunutta autetaan. Niin me kuljettajat toimimme tien päällä.

Muutaman kilometrin jälkeen Gontšarov pysäyttää kuorma-auton ja viettää lyhyen teetauon.

– Minua vetävät Jakutiaan ennen kaikkea koskemattoman luonnon kauneus ja puhtaat joet, hän sanoo ja katselee ympärilleen.

Gontšarov on kotoisin Kemerovon alueelta Kaakkois-Siperiasta. Hän tuli siskon luo kylään Jakutiaan ja jäi sille tielle ihastuttuaan alueen luontoon ja kuivaan ilmastoon, joka tekee talven kovistakin pakkasista siedettävämpiä.

Kiviä irrottamassa

Sorateillä riesana ovat isot kivet, jotka toisinaan puhkovat renkaita. Tällä kertaa Gontšarov onnistuu rikkomaan kiven lekalla.

Myös Jakutian eläimistön runsaus vetoaa Gontšaroviin.

– Täällä voi pyytää monenlaista kalaa, kuten haukea, ahventa ja siperianjokilohta. Kerran näin emokarhun pentuineen. Jäniksiä näkee myös, samoin kettuja ja hirviä. Täällä luonto on villi ja kesyttämätön, ja töitä tekevää ihmistä ympäröi eläinten moninainen kirjo. Se on sujuvaa rinnakkaiseloa.

Pian tullaan asfalttitielle, ja soratie jää taakse. Muutaman kilometrin jälkeen tien sivussa makaa vetoauto.

– Kuljettaja on varmaan nukahtanut rattiin, Gontšarov toteaa.

– Asfalttitiellä voi olla keskittymistä herpaannuttava vaikutus, hän täydentää.

Gontšarov tervehtii toista TOS-yhtiön Volvo kuljettajaa, joka on paluumatkalla. Samalla hän kertoo tekevänsä mielellään töitä yrityksen ja esimiehensä Stanislav Hamaganovin palveluksessa. Hamaganov huolehtii siitä, että kuljettajilla riittää hommia eivätkä kuorma-autot seiso tyhjän panttina.

Ajomatka Jakutian halki

Nikolai Gontšarov ihastui Jakutian alueen villin luonnon kauneuteen, kuivaan ilmastoon ja runsaaseen eläimistöön. – Minua vetävät tänne ennen kaikkea koskemattoman luonnon kauneus ja puhtaat joet, hän kertoo.

Lena-joki

Tilaisuuden tullen Gontšarov kalastaa mielellään Lenan sivujoilla, joiden yli ajoreitit usein kulkevat.

Tehtävä on suoritettu, ja Gontšarov on jälleen Peleduin kylässä, joka toimii kesällä monien TOS-yhtiön kuorma-autojen ja kuljettajien asemapaikkana.

Hän kertoo ikävöivänsä vaimoa, kahta tytärtä ja kolmea lastenlasta, jotka asuvat Lenskissä. Hän on kuitenkin komennuksella täällä ja pääsee varsin harvoin käymään kotona. Työnkuvaan kuuluu se, että joutuu olemaan poissa perheen luota.

– Kun palaan kotiin, lastenlapset ovat taas ehtineet kasvaa ja oppia uusia asioita. Mutta toisaalta teen tätä työtä nimenomaan perheeni ja heidän hyvinvointinsa eteen, hän sanoo.

Transotdelstroi (TOS)

Omistaja: Stanislav Hamaganov
Henkilökuntaa: 90
Historia: Yhtiö perustettiin 14 vuotta sitten.
Suurimmat asiakkaat: Gazprom, Rosneft, Sclumberger
Ajoneuvokaluston vahvuus: 283
Kaluston koko: 60 (joista Volvon kuorma-autoja 30)
Pääasiallinen kuorma: Kaasun- ja öljyntuotannossa käytettävät rakennusmateriaalit ja ‑osat.
Kuorma-auto: Volvo FMX 460 ‑vetoauto ja 6×6-akselirakenne. Perävaunu: Venäläinen NARZ-yhtiön perävaunu, kapasiteetti 55 t. Tehtävät: Betonilaattojen kuljetus Peleduin satamasta Tšajandan alueen rakennustyömaille.

Aiheeseen liittyvä sisältö

Selviytyjä maailman vaarallisimpiin kuuluvalla tiellä

Järki, taito ja kokemus ovat pitäneet Juan Manuel Manriquen hengissä 45 vuotta maailman vaarallisimpiin kuuluvalla tiellä. Paikka on Paso de los Caracoles, Chile....

Merestä nouseva kaupunki

Nigerian suurin kaupunki muuttaa vähitellen muotoaan. Urakasta, jonka alkuperäinen tarkoitus oli suojata Lagosin kaupungin rapautuvaa rantaviivaa, on kehkeytynyt Afrikan suurin rakennushanke Eko Atlantic – kokonaan uusi alue, joka rakennetaan mereen ...

Suolaa louhimassa Bolivian suurelta valkoiselta tasangolta

Armoton kirkkaus ja ohut ilma. Niin ihminen kuin konekin joutuvat lujille maailman suurimmalla suolatasangolla. Kuorma-autonkuljettaja Dario Machaca Colque on työskennellyt täällä yli 30 vuotta....

Suodata artikkeleita

5 true 5