Maltti on valttia

Marokon Atlasvuorten piinaava Tizi n’Tichkan sola voi synnyttää monenkirjavia tunteita kuljettajassa kuin kuljettajassa. Omar Ait Mbarekille tie on kuitenkin sekä koti että työpaikka.
Tie numero 9

Marokon kansallisen tieverkon tie 9 nousee jopa 2 300 metriä merenpinnan yläpuolelle. Se on näin Pohjois-Afrikan korkeimmalle ulottuva vuoristotie.

– Osaan ajaa reitin vaikka peruuttamalla, tokaisee 61-vuotias kuljettaja leikilliseen sävyyn. Kansallisen tien 9 viisikymmentä kilometriä kattava tieosuus nousee lähes 2 300 metriä merenpinnan yläpuolelle. Se on Pohjois-Afrikan korkeimmalle ulottuva vuoristotie, jossa näkymät ovat henkeäsalpaavat. Maisemaa värittävät lumihuippuiset vuoret, vihreät rinteet ja pieninä erottuvat, kuvankauniit kylät. Tätä autenttista Marokkoa ei kaupungissa näe, ja se houkutteleekin paljon kävijöitä ulkomailta. Tizi n’Tichka, joka tarkoittaa alkuperäisellä tamazightin kielellä laidunmaitten solaa, on Marokon kaupankäynnille strateginen välttämättömyys: se yhdistää Marrakechin ja Ouarzazaten kaupungit, jotka houkuttelevat vuosittain miljoonia turisteja sekä elokuvantekijöitä niin Hollywoodista kuin Bollywoodistakin. 

Ajaminen täällä voi kuitenkin olla elämän ja kuoleman kysymys. Syynä tähän ovat neulansilmäkaarteet, joita reunustavat vaaralliset, heikosti suojatut jyrkänteet ja kivivyöryille alttiit rinteet, mutkainen ja paikoin luhistunut tie sekä hurjastelevat kuskit. Omar Ait Mbarekia tuskin voi syyttää jos hän hiukan ylpeilee, sillä lähes kolmannes 44 vuotta kestäneestä työurasta kuljetussektorilla on kulunut tällä reitillä – ilman yhtäkään onnettomuutta. Kuinka hän on siinä oikein onnistunut?

 

Neulansilmäkaarre

Tizi n’Tichkan neulansilmäkaarteita ja mutkaisia teitä reunustavat yhtäällä heikosti suojatut jyrkänteet ja toisaalla kivivyöryille alttiit rinteet.

Omar Ait Mbarek

Omar Ait Mbarek on ajanut kuorma-autoa 44 vuotta, ja vaikka hän on viettänyt lähes kolmanneksen siitä Tizi n’Tichkan solan läpi kulkevalla reitillä, hän ei ole koskaan joutunut onnettomuuteen.

– En koskaan pidä radiota päällä, kun ajan tätä reittiä. Sen sijaan kuulostelen valppaana moottoria, jotta tiedän varmasti kuorma-auton ja tien tilanteen. Ja täällä on pakko ajaa rauhallisesti: minä en ole niitä kuljettajia, jotka kiiruhtavat tien päälle sillä minuutilla kun silmänsä aukaisevat. Otan rauhallisesti ja nukun silloin kun unta tarvitsen, vaikka myöhästyisin sen takia pari tuntia, hän kertoo ja kaataa itselleen lasillisen minttuteetä taukopaikalla tienvarressa.

Syötyään tukevan aterian – vihanneksia ja punaista lihaa sisältävää tajinemuhennosta – Omar Ait Mbarek tarkastaa Volvo FH -säiliöautonsa, jossa on kuormana polttoainetta. Hän on matkalla Marrakechistä Ouarzazaten eteläpuolella sijaitsevalle Zagoran aavikkoasemalle. 

Vuohipaimen

Kuvankauniit kylät ja mahdollisuus kokea marokkolaista elämää autenttisessa ympäristössä ovat tehneet Tizi n’Tichkan solaa ympäröivästä alueesta merkittävän kohteen ulkomaisille vierailijoille.

Omar Ait Mbarek on ajanut Societe Transport Marouane et Freres Ltd (STMF) -yhtiön lukuun vuodesta 1997. STMF on marokkolainen yhtiö, joka on erikoistunut tulenarkojen tuotteiden kuljettamiseen. Hän on yhtiön pisimpään palvellut kuljettaja. – Viime vuonna olisi pitänyt jäädä eläkkeelle, mutta he eivät halunneet päästää minua! He toivoivat kovasti, että jäisin vielä töihin. Olen heidän luotettavin kuljettajansa, ja koulutan myös uusia tulokkaita, hän kertoo.

Omar Ait Mbarek ryhtyi ajamaan kuorma-autoa vuonna 1983, mutta sitä edeltävät 11 vuotta hän työskenteli kuljettajien apumiehenä ja opetteli alan niksit. Volvo F88 oli ensimmäinen raskas kuorma-auto, jota hän ajoi.

– Se oli tuolloin paras laatuaan, mutta sen jarruilla oli tapana ylikuumentua jyrkillä teillä. Tämä uusi Volvo FH sen sijaan kuljettaa jopa 27 tonnia ja rullaa samaa vauhtia niin ylä- kuin alamäessäkin. Nykypäivän kuorma-autot ovat myös mukavampia, sillä niissä on kunnon ohjaamot. Aiemmin piti nukkua ohjauspyörän alla, hän kertoo.

Ohjaamo antaa kallisarvoista suojaa etenkin talvella, kun ankara lumisade saattaa pysäyttää liikenteen kokonaan, toisinaan päiväkausiksi. Touflihtin kylän ohittaessaan Omar Ait Mbarek muistelee, kuinka lumisade pysäytti kerran liikenteen viikoksi vuonna 1998.

En koskaan pidä radiota päällä, kun ajan tätä reittiä. Sen sijaan kuulostelen valppaana moottoria, jotta tiedän varmasti kuorma-auton tilanteen.

Omar Ait Mbarek, kuorma-auton kuljettaja

– Meillä ei ollut ruokaa eikä huopia. Eikä ketään kuulunut auttamaan. Ainoana suojaa saattoi hakea eräästä baarista, jossa oli tulisija. Omistaja teki pienen omaisuuden kuljettajien kustannuksella myymällä leipää viisinkertaiseen hintaan, hän kertoo virnistäen.

Vuorisolan vaarallisimman kohdan lähestyessä Omar Ait Mbarekin mieliala muuttuu. Hän osoittaa kallion laella näkyvää matkapuhelinantennia ja ryhtyy kuvailemaan hirvittävintä näkyä, jonka hän on eläissään kohdannut. Syyskuun alkupuolella 2012 erään linja-auton kuljettaja menetti ajoneuvonsa hallinnan keskellä yötä. Bussi suistui tieltä ja syöksyi alas 150 metrin matkan. Neljäkymmentäkaksi ihmistä menetti henkensä ja 25 loukkaantui.

 

Omar Ait Mbarek ohjauspyörän takana

Omar Ait Mbarek pelkää eniten aloittelevia kuljettajia. – Aloittelijan tunnistaa yöaikaankin kaukaa. He hurjastelevat eivätkä välitä riskeistä.

– Ajoin onnettomuuspaikan ohi aamulla. Linja-auto oli mennyt tuhannen kappaleiksi. Näky piinaa minua yhä, ja toivon etten koskaan näe mitään vastaavaa.

Poliisin mukaan onnettomuuden syynä oli yli se, että linja-autossa oli liikaa matkustajia. Liikenneturmat vaativat Marokossa vuosittain noin 4 000 ihmisen hengen, ja tämä oli maan historian pahin yksittäinen liikenneonnettomuus. Valtio on investoinut merkittävästi tieinfrastruktuurin kehittämiseen ja liikennemääräyksiin, mutta arvostelijoiden mukaan infrastruktuurin kehittämistä on laiminlyöty syrjäisillä alueilla, kuten Tizi n’Tichkassa.

Täällä ei kannata joutua onnettomuuteen. Jos selviää hengissä pudotuksesta, ambulanssin tulo kestää aivan liian kauan eikä yli sadan kilometrin säteellä ole kunnollista sairaalaa.

Omar Ait Mbarek, kuorma-auton kuljettaja

Volvo FH -säiliöauto

Omar Ait Mbarekin Volvo FH -säiliöautossa on polttoainekuorma, jonka hän ajaa Marrakechistä Ouarzazaten eteläpuolella sijaitsevalle Zagoran aavikkoasemalle.

– Täällä ei kannata joutua onnettomuuteen. Jos selviää hengissä pudotuksesta, ambulanssin tulo kestää aivan liian kauan eikä yli sadan kilometrin säteellä ole kunnollista sairaalaa, Omar Ait Mbarek kertoo ja täydentää: – Minulle tärkeintä on oma ja edellä ajavien turvallisuus, omat lapseni, säntillisesti hoidetut rukoushetket, henkilökohtainen puhtaus ja huolehtiminen siitä, etten vahingoita kanssaihmisiäni. En ole koskaan aiheuttanut kenenkään kuolemaa tai vammautumista. Elän hyvää elämää ja omatuntoni on puhdas.

Pienessä kylässä Atlasvuorten kupeessa syntyneellä Omar Ait Mbarekilla ei juuri ollut muita vaihtoehtoja kuin tarttua teini-iässä tapahtuneen sattumanvaraisen kohtaamisen poikimaan työtilaisuuteen. Hän loi siitä uran, ja sittemmin työstä kehkeytyi hänelle intohimo. Hän oli kuudentoista vanha, kun kylän ohi ajaneesta kuorma-autosta putosi ruokokuorma. Hän kiiruhti auttamaan kuljettajaa ja teki tähän niin suuren vaikutuksen, että tämä tarjosi hänelle oikopäätä apumiehen pestiä 15 dirhamin kuukausipalkalla.

Omar Ait Mbarek

– Minulle tärkeintä on oma ja edellä ajavien turvallisuus, Omar Ait Mbarek kertoo.

– Kuljettajan työ oli ainoa vaihtoehto paitsi minulle myös monelle muulle, joka on kotoisin täältä. Ympäröiviin kyliin tuli elämää ainoastaan kuorma- ja linja-autojen mukana, hän kertoo ja täydentää:

– Ajaminen tuo minulle sanoinkuvaamatonta nautintoa. Elämä tien päällä, kuljettajatovereiden tapaaminen ja kuulumisten vaihtaminen on minulle kuin huumetta. Nämä vuoret ovat tavallaan pakopaikka. Saan ajaa täällä tietoisena siitä, että olen pärjännyt kaikki nämä vuodet satuttamatta itseäni tai muita.

Volvo FH marokkolaisella maantiellä

Marokon valtio on investoinut viime vuosina merkittävästi tieinfrastruktuurin kehittämiseen ja liikennemääräyksiin, mutta arvostelijoiden mukaan infrastruktuurin kehittämistä on laiminlyöty syrjäisillä alueilla, kuten Tizi n’Tichkassa.

Societe Transport Marouane et Freres Ltd

Omistaja: Hra Mohamed Asli, toimitusjohtaja
Henkilökuntaa: 365
Yritys perustettu: 1996
Tärkeimmät asiakkaat: Shell, Total Morocco
Ajoneuvokaluston vahvuus: 283
Volvo kuorma-auton määrä kalustossa: 236
Tärkein kuorma: öljytuotteet 

Aiheeseen liittyvä sisältö

Selviytyjä maailman vaarallisimpiin kuuluvalla tiellä

Järki, taito ja kokemus ovat pitäneet Juan Manuel Manriquen hengissä 45 vuotta maailman vaarallisimpiin kuuluvalla tiellä. Paikka on Paso de los Caracoles, Chile....

Merestä nouseva kaupunki

Nigerian suurin kaupunki muuttaa vähitellen muotoaan. Urakasta, jonka alkuperäinen tarkoitus oli suojata Lagosin kaupungin rapautuvaa rantaviivaa, on kehkeytynyt Afrikan suurin rakennushanke Eko Atlantic – kokonaan uusi alue, joka rakennetaan mereen ...

Suolaa louhimassa Bolivian suurelta valkoiselta tasangolta

Armoton kirkkaus ja ohut ilma. Niin ihminen kuin konekin joutuvat lujille maailman suurimmalla suolatasangolla. Kuorma-autonkuljettaja Dario Machaca Colque on työskennellyt täällä yli 30 vuotta....

Suodata artikkeleita

5 true 5