Suolaa louhimassa Bolivian suurelta valkoiselta tasangolta

Armoton kirkkaus ja ohut ilma. Niin ihminen kuin konekin joutuvat lujille maailman suurimmalla suolatasangolla. Kuorma-autonkuljettaja Dario Machaca Colque on työskennellyt täällä yli 30 vuotta.

Salar de Uyuni, Bolivia.

Salar de Uyunin suolatasangolta Boliviassa louhitaan vuosittain noin 25 000 tonnia suolaa.

Dario Machaca Colque.

Dario Machaca Colque on tehnyt töitä suola-aavikolla yli 30 vuotta.

Aamun ensimmäiset auringonsäteet kajastavat suolatasankoa reunustavien vuorten takaa. Äärettömien lakeuksien halki puhaltava tuuli yltyy ja kylmä nipistää kasvoilla. Tulokkaalle ohut ilma aiheuttaa pientä päänsärkyä.

– Aloitin täällä Volvon kuorma-autolla 14-vuotiaana, enkä ole koskaan käyttänyt muita merkkejä, Dario Machaca Colque kertoo ja kiipeää Volvo FH16:n ohjaamoon. Se on pysäköity hänen kotinsa eteen pienessä Colchanin kaupungissa. 

Salar de Uyuni, jota paikalliset intiaanit kutsuvat Salar de Tunupaksi, sijaitsee Potosín alueella Länsi-Boliviassa. Maailman suurin suolatasanko vastaa pinta-alaltaan Los Angelesin kaupunkia ja sisältää 10 583 neliökilometriä tiiviisti pakkautunutta suolaa.
 
Tänään Darion on tarkoitus kuormata ja kuljettaa suolatasangolta louhittua suolaa. Ennen lähtöä hän poimii kyytiin lastaajat, joiden on määrä auttaa häntä tänään. Heillä on rankka työpäivä edessä. Suurikokoiseen perävaunuun lastataan 25 tonnia suolaa käsipelillä, pelkkiä lapioita apuna käyttäen. Siksi Dario pakkaa lastaajille mukaan lounaan ja juotavaa.

– Hän on Edgar ja tässä on hänen veljensä Ivan, molemmat tästä kaupungista. Kaikki täällä tuntevat toisensa, Dario kertoo lastaajien saapuessa.

Edgar ja Ivan kiipeävät perävaunun lavalle, jossa heidän isänsä Paulino, lastaaja hänkin, istuu jo valmiiksi. 

Joka toisen suola-ajon jälkeen pesemme kuorma-autot huolellisesti vedellä. Suojaamme ne sitten seuraavia matkoja varten suihkuttamalla ne öljyllä ja rasvalla.

Dario Machaca Colque

kuorma-autonkuljettaja

Lastaajat kuorma-auton lavalla.

Dario Machaca Colque tarvitsee lastaajia avuksi jokaiseen ajotehtävään.

40 000 vuotta sitten koko tämä alue oli esihistoriallista järveä. Suolatasanko muodostui, kun vesiraja vetäytyi. Suola narskuu pyörien alla kuorma-auton huristaessa laajalle tasangolle, johon se jättää suuria kahdeksankulmioita. Suuri valkoinen tyhjyys nielaisee tien täysin, ja Dario suunnistaa etäällä siintävien vuorten perusteella. Hän tuntee alueen aivan erityisen hyvin.

– Pinta on tosiasiassa muodostunut kahdesta kokoonpuristuneesta suolakerroksesta, joista yksi on päällä ja toinen alla. Niiden välissä on mutakerros. Suolalla ajaminen ei ole vaarallista, mutta poikkeamalla normaalireitiltä voi joutua ongelmiin. Pinta on paikoittain pehmeämpää, ja kuorma-auto voi jäädä kiinni syvälle suolaan.

Horisontin takaa nousseen auringon säteet heijastuvat valkoisesta maasta, joten aurinkolasit ovat välttämättömät. Känsäiset kädet ja silmiä reunustavat juonteet kertovat siitä, että Darion koko elämä on ollut jatkuvaa, ankaraa kamppailua säälimätöntä valoa vastaan. Suolatasanko on ollut Darion työmaa yli 30 vuotta.

– Täällä elävät ihmiset ovat silti vahvoja ja terveitä. Suola tekee hyvää nivelkivuille ja -tulehduksille, Dario kertoo ja hymyilee.

Vuosien varrella Dario on omistanut useita Volvon kuorma-autoja. Nykyään hänellä on kaksi vuoden 2006 Volvo FH16 -kuorma-autoa, joissa on 610 hevosvoimaa. Hän on tuonut kuorma-autot itse maahan Euroopasta. Aiemman omistajan, saksalaisen DFDS-logistiikkayhtiön, merkinnät näkyvät yhä Darion kuorma-autossa.

– Ensi vuonna tarkoitus on hankkia vielä yksi Volvo, vuosimallia 2008. Tuon sen Ruotsista. 

Kuorma-auto ajamassa suolatasangolla.
Suolaa lapioimassa.

Suola on lastattava käsipelillä, pelkkiä lapioita apuna käyttäen.

Dario ja 23 muuta kuljettajaa kuuluvat heinäkuun 11. päivän mukaan nimettyyn kuljettajien osuuskuntaan. He suorittavat niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin kuljetustehtäviä, joiden lähtöpaikka tai määränpää on heidän alueellaan. Suolatasankoa ympäröivät tiet ovat huonokuntoisia ja etäisyydet pitkiä. Siksi suolatasanko toimii käytävänä pohjoiseen Oruron alueelle, koilliseen Cochabamban alueelle ja läntiseen naapurimaahan Chileen.

Osuuskunnan jäsenkuljettajat omistavat kuorma-autonsa itse, mutta jakavat hallinnollisen taakan. Kustannukset ja voitot jaetaan jäsenten kesken.

Dariolle ja hänen kuljettajatovereilleen Volvo on itsestään selvä valinta; osuuskunnan 23 kuorma-autosta 20 on Volvoja.

– Talvella ilma on täällä erittäin kylmä, ja moni muu kuorma-auto ei yksinkertaisesti käynnisty. Suolatasankoa ympäröivät tiet ovat erittäin vaativia. Muut kuorma-autot hajoavat tärinässä. Ne alkavat vuotaa, ja niiden moottori rupeaa käymään epätasaisesti. Volvolla näiltä ongelmilta vältytään. Volvot ovat vankkarakenteisia ja pärjäävät hyvin näissä erittäin ankarissa olosuhteissa.

Koska suola kiihdyttää ruostumista, kuorma-autot joutuvat erittäin koville. Dario kertookin, että huoltotoimia tarvitaan melkoisesti:

– Joka toisen suola-ajon jälkeen pesemme kuorma-autot huolellisesti vedellä. Suojaamme ne sitten seuraavia matkoja varten suihkuttamalla ne öljyllä ja rasvalla.

Salar de Uyunin suolatasangolta louhitaan vuosittain noin 25 000 tonnia suolaa. Varsinainen louhinta on yksinkertaista, mutta vaatii paljon työtä. Kostea suola kerätään kasoihin ja jätetään yöksi kuivumaan ennen kuormausta.

Tällä alueella suola on niin kiinteää, että raskailla kuorma-autoilla voidaan hyvin ajaa. Tuolla suola kuitenkin on pehmeämpää… siellä kuorma-auto voi upota suolaan.

Dario Machaca Colque

kuorma-autonkuljettaja

Äkkiä ääriviivat kaukaisuudessa rikkovat äärettömän valkeuden. Pyramidinomaiset suolakasat näkyvät hetki hetkeltä selvemmin. Dario pysäyttää kuorma-auton, laskeutuu ohjaamosta ja ilmoittaa työjärjestyksen Edgarille, Ivanille ja Paulinolle. Ensin lavan yhdelle puolelle kuormataan kolme suolakasaa, sitten kuorma-auto käännetään ympäri ja toiselle puolelle kuormataan vielä kolme kasaa. 
 

Suolan lastausta kuorma-autoon.

Salar de Uyuni sisältää 10 583 neliökilometriä tiiviisti pakkautunutta suolaa – suunnilleen Los Angelesin kaupungin pinta-alan verran. Täyteen kuormattuna Darion kuorma-autoon mahtuu 25 tonnia suolaa.

– Kuormaus on tärkeää tehdä molemmilta puolilta, jotta kuorma jakautuu tasaisesti, Dario kertoo.

Hän osoittaa kaukaisuuteen.

– Tällä alueella suola on niin kiinteää, että raskailla kuorma-autoilla voidaan hyvin ajaa. Tuolla suola kuitenkin on pehmeämpää. Siellä kuorma-auto voi upota suolaan.

Tällä hetkellä suolatasanko on kuiva, mutta sadekaudella kesän kuukausina läheinen Popoo-järvi tulvii ja peittää tasangon veteen. Vettä voi joissakin kohdin olla jopa metri.

– Siksi varastoimme suolaa Colchaniin ennen sadekautta ja kuormaamme suolan sieltä. Sadekauden aikana sekä me että tuottajat pysyttelemme poissa suolatasangolta.

Paulino, Edgar ja Ivan heittävät vielä viimeiset lapiolliset suolaa kuormalavalle. Työ on kestänyt hieman alle kolme tuntia. Tämän jälkeen he saavat kyydin takaisin Colchaniin. Kyydin heille antaa eräs monista niistä, jotka toimivat autoineen paikallisen turismin palveluksessa.

Ennen kuin Dario ehtii lähteä takaisin, hän joutuu kuorma-autoineen hiekkamyrskyyn. Tuuli vyöryy läheisiltä kiviaavikoilta ja muodostaa hiekanruskeita pilviä taivaanrantaan. Hienojakoinen pöly laskeutuu suolatasangolle.

Dario istuu ohjaamoon odottamaan myrskyn laantumista.

– Yleensä menee enintään tunti, ennen kuin myrsky kuluttaa itsensä loppuun, Dario kertoo. Hän kytkee radion päälle. Sieltä kuuluu uutisankkurin katkonainen ääni, kun tämä selostaa paikallisia uutisia.

Dario tiesi mistä puhui, sillä myrsky laantuu ja pahaenteiset pilvet vetäytyvät suolatasangon yltä. Hän käynnistää moottorin.
 

Video Lofooteilta.

Volvo on suolatasankojen luottoauto. Paikallisen osuuskunnan 23 ajoneuvosta 20 on Volvoja. Dario Machaca Colque tuonut Volvonsa itse maahan Euroopasta.

Kuorma-auto

Tekniset tiedot: Volvo FH16 -vetoauto ja brasilialainen Randon-perävaunu. Tämä vuoden 2005 kuorma-auto on tarkoitettu pitkille matkoille ja raskaille kuormille. Siinä on kuusisylinterinen, 16,1-litrainen ja 610-hevosvoimainen rivimoottori, jonka vääntömomentti on 2 800 Nm alueella 1 000–1500 rpm.

Käyttötarkoitus: Booraksin ja rikin kuljettaminen alueen kaivoksista sekä suolan kuljettaminen suolatasangoilta kotimaassa ja kansainvälisesti. Tyypillinen kuljetustehtävä kestää 14–18 tuntia. Ajoa noin 70 000 km vuodessa.

Aiheeseen liittyvä sisältö

Selviytyjä maailman vaarallisimpiin kuuluvalla tiellä

Järki, taito ja kokemus ovat pitäneet Juan Manuel Manriquen hengissä 45 vuotta maailman vaarallisimpiin kuuluvalla tiellä. Paikka on Paso de los Caracoles, Chile....

Savannin urhot – kafferipuhveleita kuljettamassa

Eläinten kuljettaminen Etelä-Afrikan luonnonsuojelualueilla kysyy paitsi poikkeuksellisia ajotaitoja myös melkoista rohkeutta....

Merestä nouseva kaupunki

Nigerian suurin kaupunki muuttaa vähitellen muotoaan. Urakasta, jonka alkuperäinen tarkoitus oli suojata Lagosin kaupungin rapautuvaa rantaviivaa, on kehkeytynyt Afrikan suurin rakennushanke Eko Atlantic – kokonaan uusi alue, joka rakennetaan mereen ...

Suodata artikkeleita

5 true 5