Kuorma-autot
Sydäntalvella paksu tykkylumi painaa puiden oksat riipuksiin ja päivänvalon lyhyt hetki kuluu hämärän vallitessa. Kuljetus S. Simpanen Oy:n Volvo FH16 -puuautoyhdistelmän ajovalot ilmestyvät usvan ja valkoisen metsän keskeltä.
Kun Saku Simpanen ajaa syvemmälle metsään, tiet käyvät niin pieniksi ja kapeiksi, ettei niille ole edes annettu nimiä. Nämä pienet metsätiet ovat liukkaita kuin luistinrata. Tien varressa on tasaisin välein hirvitorneja, joita käytetään metsästyksessä. Talvella hirvet ovat täällä tuttu näky, mutta tällä kertaa ne pysyvät metsän suojissa.
Simpanen tarkistaa ajoneuvotietokoneen ruudulta, mistä pisteestä seuraava kuorma noudetaan. Päivän ensimmäisen tukkilastin hän on käynyt purkamassa aamuhämärässä paikallisella Keiteleen sahalla täällä Pohjois-Savossa. Simpanen on liikkunut näillä teillä 10-vuotiaasta asti, ja kaikki mäet ja mutkat ovat tuttuja. Pikkupoikana hänellä oli tapana istua isänsä Volvo kuorma-auton kyydissä, ja hän tiesi jo ensimmäisellä luokalla tulevan ammattinsa. Saku tuli mukaan perheyritykseen vuonna 1998, ja vetovastuun hän otti vuonna 2006.
– Ajaminen ja autoilu ovat intohimojani. Kai tämä ala on myös sukurasite. Isäni Seppo oli kuljetusyrittäjä, ja minulle oli luontevaa jatkaa samalla tiellä, Simpanen kertoo.
Hän omistaa raakapuun kuljetuksiin erikoistuneen Kuljetus S. Simpanen Oy:n yhdessä vaimonsa Jaana-Riitan kanssa. He ovat kulkeneet yhtä matkaa jo kaksikymmentä vuotta, ja yhteistä yrittäjätaivalta on lähes kymmenen vuotta. Saku on toimitusjohtaja ja ajaa kuormia, ja Jaana-Riitta huolehtii taloushallinnosta ja kuljetussuunnittelusta. Perheenjäsenten lisäksi yrityksen palveluksessa on viisi kuljettajaa.
Simpasen uusin Volvo FH16 on varustettu I-Shiftin ryömintävaihteilla, jotka parantavat liikkeellelähtökykyä vaikeissa olosuhteissa. Muutenkin kaikki on laitettu viimeisen päälle. Niin kuorma-auto kuin perävaunu ovat täysilmajousitettuja. Sidontaan käytettävät pankot ovat automatisoituja ja toimivat kauko-ohjaimen avulla. Nosturia käytetään lämmitetystä hytistä. Alleajosuojat eivät ole toistaiseksi Suomessa pakollisia puuautoissa, mutta nekin on asennettu.
– Minulla on lähes täydellinen puuauto. Jos luoja loi paremman, niin hän piti sen itsellään, Simpanen tokaisee ja hymyilee.
Simpanen pitää ryömintävaihteen suurimpana hyötynä sitä, että kuorma-auto jaksaa aina lähteä liikkeelle isoillakin massoilla. – Peruutusvaihde on vähintään yhtä hyvä kuin eteen menevät vaihteet. Sen avulla pystyy peruuttamaan ja kääntämään todella tarkasti ja hallitusti.
Minulla on lähes täydellinen puuauto. Jos luoja loi paremman, niin hän piti sen itsellään.
Ryömintävaihde on vain yksi esimerkki siitä, että Simpanen haluaa olla jatkuvasti teknisen kehityksen kärjessä. Kun vuonna 2013 yhdistelmien suurin sallittu kokonaismassa nousi Suomessa 76 tonniin, Simpasen Volvo oli ensimmäisten joukossa muutoskatsastettu uusien massojen mukainen kuorma-auto.
– Haluan koko ajan mennä eteenpäin ja kehittää uutta. Jotta näin voi toimia, tarvitaan vahvat tukipilarit, kuten varmatoimiset autot, päällirakenteet ja nosturit. Lähes 50 vuoden yhteistyö Volvon kanssa on auttanut meitä menestymään, Simpanen painottaa.
Viidentoista minuutin mutkittelevan metsätaipaleen jälkeen Simpanen on lähellä noudettavaa mäntytukkipinoa. Viimeistä pikkutietä ei ole merkitty karttaan. Volvo FH16 pysähtyy risteyksessä. Simpanen jättää maahan varoituskolmion, joka kertoo muille, että tiellä on puuauto noutamassa kuormaa. Näin vältytään yllätyskohtaamisilta paikoissa, joissa autot eivät voi väistää tai kiertää toisiaan.
Simpanen levittää t-risteykseen suola-hiekkaseosta. Volvo FH16 nousee mäen päälle ja laskeutuu sen toiselle puolelle kääntöpaikalle. Simpanen kääntää auton ja pysähtyy jyrkkään rinteeseen puupinojen viereen. Hän nousee kuorma-auton ohjaamosta, kiipeää nosturin hyttiin ja laskee tukijalat alas.
Lähes 50 vuoden yhteistyö Volvon kanssa on auttanut meitä menestymään.
Nosturin kauha on kuin Simpasen käsien jatke. Tarvittaessa hän tasoittaa mäntytukit nostamalla ne pystyyn ja napauttamalla kourallisen toisen pään maahan. Ensin lastataan auto, sitten perävaunu. Niput sidotaan paikoilleen automaattipankoilla. Kun perävaunun ensimmäinen nippu on valmis, se siirretään vaunun peräosaan hydraulisen sylenterin avulla.
Simpanen palaa ohjauspyörän taakse. I-Shift -vaihteisto on ohjelmoitu siten, että ryömintävaihteet menevät automaattisesti päälle, kun lähdetään liikkeelle kuorma päällä. Volvo FH16 kiipeää tasaisesti mäen päälle, vaikka yhdistelmän paino on 76 tonnia.
– Ajamme paljon pienillä metsäteillä ja mäkisissä maastoissa, joissa tarvitaan paljon voimaa. Ryömintävaihteinen Volvo on hyvä paketti puukuljetuksiin. Siinä on kaikki tarvittavat elementit: tehoa, ajomukavuutta ja turvallisuutta.
Simpanen ajaa tuttua reittiä takaisin 20 kilometrin päässä sijaitsevalle Keiteleen sahalle ja jää jonoon. Hän purkaa kuorman omalla vuorollaan leveälle liukuhihnalle. Valtaosa Kuljetus S. Simpanen Oy:n kuljetuksista päätyy tänne, ja yrityksen puuautot käyvätkin sahalla keskimäärin kymmenen kertaa päivässä. Sahalla on 20 minuutin aikaikkuna, jonka aikana kuljetuksien on oltava paikalla.
Ennen varsinaista tuotantoprosessia tukit mitataan ja lajitellaan pituuden ja paksuuden mukaan. Sitten sahan trukit kuljettavat lajitellut puut omiin pinoihinsa säilytyskentälle. Saku Simpanen puolestaan lähtee noutamaan seuraavaa kuormaa. Tällä tahdilla hän ehtii tehdä vielä kolme kuormaa ennen vuoronvaihtoa.
Toimisto: Pielavesi, Säviän kylä.
Historia: Seppo Simpanen perusti yrityksen vuonna 1968.
Nykyiset omistajat: Saku ja Jaana-Riitta Simpanen, vuodesta 2006.
Henkilökunta: 2 omistajaa, 5 kuljettajaa.
Toimiala: raakapuun kuljetukset Pohjois-Savon alueella
• Volvo FH16 750 8X4 tridem, vm 2016.
• Volvo FH16 750 8X4 tridem, vm 2014.
• Volvo FH16 750 8X4 tridem, vm 2013.
• Aliurakoitsijaverkoston kautta viisi puuautoa, joista kolme Volvoja.
• Hyödyntää myös Volvo Trucksin palveluita: Dynafleet, Gold-huoltosopimukset, on osallistunut Volvon Trucksin kuljettajakoulutuksiin.
• Suurimmat asiakkaat: UPM, Keitele Forest.
